Budjettiriihen pääasiat olivat työllisyys ja yrittäjyys. Hallitus sopi uusista työllisyystoimista, jotka sisältävät myös useita asuntorakentamista edistäviä toimia. Lisäksi hallitus päätti kasvua ja yrittäjyyttä edistävästä veropaketista.
Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,2 miljardia euroa, joka on 0,3 miljardia enemmän kuin tänä vuonna. Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 49,7 miljardia euroa vuonna 2017 ja verotuloiksi 41,6 miljardia euroa.
Hallituksen mukaan hidas talouskasvu rajoittaa veropohjan kasvua edelleen ensi vuonna, minkä lisäksi veroperustemuutokset myös vähentävät verotulojen kertymää. Määrärahatasoa nostaa muun muassa kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat nettomääräiset lisäykset sekä ensi vuonna kasvavat panostukset kärkihankkeisiin.
Määrärahatasoa toisaalta alentavat hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet.
Vuoden 2017 talousarvioesitykseen sisältyy hallituksen aiemmin hallitusohjelmassa ja kevään 2016 kehysriihen yhteydessä päättämiä säästötoimia, mutta uusia leikkauksia ei tehty.
Työn verotus kevenee
Palkansaajien verotus kevenee 515 miljoonalla eurolla, joka pohjautuu kilpailukykysopimuksen yli 90 prosentin kattavuuteen.
Tämän ansiosta palkkatulon verotus kevenee ensi vuonna keskimäärin 0,6 prosenttiyksiköllä. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti, yhteensä 135 miljoonalla eurolla.
Hallitus sopi myös pienituloisimmille palkansaajille 30 miljoonan euron kohdentamisesta, jolla toteutetaan kilpailukykysopimuksen maksukorotuksen vaikutusta kompensoiva toimenpide. Malli ratkaistaan täydentävän talousarvioehdotuksen yhteydessä.
Lisäksi työn verotukseen toteutetaan kuluttajahintaindeksin mukainen vuotuinen tarkistus, joka keventää työn verotusta ensi vuonna noin 180 miljoonalla eurolla.
Kilpailukykysopimuksella on laajasti vaikutuksia myös talousarvioesityksen määrärahoihin. Ne nousevat nettomääräisesti yli 400 miljoonalla eurolla.
Lisää velkaa
Kuluvana ja ensi vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan noin prosentin vauhtia. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien suotuisa kehitys. Yksityistä kulutusta tukevat kotitalouksien ostovoiman kasvu ja työllisyydessä tapahtuva käänne parempaan. Vuonna 2017 työttömyysaste alenee.
Kokonaiskuva vuosista 2016–2018 on hallituksen mukaan talouskasvun kannalta erittäin vaisu. Syynä alhaiseen kasvuun on se, että viennin kehitys jää koko tarkastelukauden ajan heikoksi. Vienti kasvaa edelleen maailmankauppaa hitaammin ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu.
Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet, vaikka julkiseen talouteen kohdistuu mittavia sopeutustoimia. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja. Lisäksi julkisia menoja kasvattaa väestön ikääntyminen.
Valtion talousarvioesitys vuodelle 2017 on 5,5 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisävelanotolla. Vuoden 2017 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 111 miljardia euroa, mikä on noin 51 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden velkaantumisen kasvu pysähtyy vuonna 2018