Hallitusohjelma on vielä uunilämmin ja on ehkä hyvä antaa sen hieman asettua ennen tarkempaa pureskelua. Muutama ilahduttava nosto kuitenkin tuoreeltaan näin kuntanäkökulmasta katsottuna.
Ensivaikutelma on innostava. Hallitus tarttuu rohkeasti tabuna pidettyyn kuntien erilaistumiseen ja suhtautuu siihen sallivasti. Kuntiin myös suhtaudutaan jatkossa enemmän kumppaneina. Kuntien toimintaedellytyksiä vahvistetaan jatkamalla normien purkamista ja karsimalla kuntien tehtävien mitoitusta ja toteutustapojen yksityiskohtaista sääntelyä. Kokeilut ja alueelliset ratkaisut mm. kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävänjaossa mahdollistetaan.
Iloinen uutinen on, että kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta ja lähtökohdaksi otetaan se, että eri kokoisilla kunnilla on edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut, ottaen huomioon demografisen kehityksen ja kasvavien kuntien ja kaupunkien edellytykset investoida kasvuun ja hoitaa sosiaalisia ongelmia.
Rahoitusosion helmiä ovat lupaus siitä, että hankehumpan ja valtionavustusten sijaan kuntien tehtävien rahoituksessa painotetaan yleiskatteellisia valtionosuuksia. Sekä verotulojen tasauksen tarkastelu siten, että kuntien alueella syntyvästä verotulosta mahdollisimman suuren osan tulee jäädä kuntien omaan käyttöön. Hallitus tulee myös arvioimaan mahdollisuutta tehdä väliaikainen korjaus niin, että minkään kunnan valtionosuuksien maksatus ei ole negatiivinen.
Kasvukunnan näkökulmasta on ilahduttavaa, että hallitus seuraa tarkoin kunkin kunnan mahdollisuuksia selviytyä kasvavista palvelukysynnästä ja palvelukustannuksista erityisesti varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa, ja reagoi niihin. Lisäksi kuntien ja kaupunkien investointikykyä luvataan vahvistaa.
Kunnille siirtyvien TE-palveluiden osalta hallitus ansaitsee erityiset kiitokset. Ohjelmassa luvataan kunnille joustavuuden ja harkinnan lisäämistä asiakkaiden palveluprosessiin ja kannuste-elementtejä rahoitusmalliin.
Kuntien talouden suitsia tehostetaan, mikä on varmasti ihan paikallaan. Kriisikuntakriteereiden tehokkuutta arvioidaan ja kuntien taloustietojen avoimuutta ja vertailukelpoisuutta parannetaan. Hyvältä kuulostaa sekin, että kuntakoon kasvuun suhtaudutaan myönteisesti.
Jännittävä uutuus on, että kuuden suurimman kaupungin asema virallistetaan. Hallitusohjelma linjaa: ”kuuden suurimman kaupungin vakiintunutta yhteistyötä valtakunnallisten haasteiden ratkaisemisen välineenä”. Lisäksi hallitus käynnistää strategisen yhteistyöallianssin suurimpien kaupunkien kanssa. Mielenkiintoista nähdä, mihin tämä johtaa.
Kunnille annetaan myös perinteinen lupaus siitä, että uudet tehtävät ja velvoitteet, sekä mahdolliset tehtävien laajennukset kompensoidaan rahoittamalla ne täysimääräisesti tai purkamalla muita velvoitteita. Ainakin tästä olisi toivottavaa pitää tällä hallituskaudella tiukasti kiinni.
