Keskeisenä hallitus pitää kansainvälistä yhteistyötä ja kansallisen lainsäädännön kehittämistä. Suomessa on jo kansallista verolainsäädäntöä, jolla pyritään vaikuttamaan kansainväliseen verovälttelyyn. Esimerkkinä tästä ovat siirtohinnoittelusäännökset ja niihin liittyvä Verohallinnon siirtohinnoitteluhanke sekä hallituskaudella toteutettu säännös yritysten korkovähennysoikeuden rajoittamiseksi.
Olennaisia ovat myös kansainvälisen verotustietojen vaihdon mahdollistavat Suomen tekemät tietojenvaihtosopimukset.
Hallituksen kansainvälisen veronkierron vastaiseen toimintaohjelmaan on koottu toimenpiteitä, joiden avulla voidaan puuttua kansainväliseen verojen välttämiseen ja veronkiertoon. Toimenpiteet on ryhmitelty viiteen painopistealueeseen eli veropohjan turvaaminen ja haitallinen verokilpailu, verovalvonta ja verotustietojen vaihto, tietojen julkisuus, julkiset hankinnat sekä veroasiat kehitysyhteistyössä.
Verotuksen lisäksi ohjelma edellyttää toimia muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön sekä ulkoasiainministeriön toimialoilla. Toimintaohjelma on toimitettu myös eduskunnan käyttöön.
EU:n komissio on tähdentänyt automaattista tietojenvaihtoa ja reilua verokilpailua. Myös Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat vuosikokouksissaan nostaneet esille veronkierron vastaisten toimien tehostamisen.