Hallituksen ei tule budjettiriihessä pakittaa hallitusohjelman linjauksista, vaan keskittyä talouslinjansa sekä työllisyyttä edistävien rakenteellisten uudistusten toimeenpanoon, toteaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
– Hallituksen ohjelma on hyvä, mutta nyt hallitukselta tarvitaan konkreettisia toimia ja vahvoja näyttöjä kunnianhimoisen uudistusagendan läpiviennistä. Budjettiriihi asettaa työlle askelmerkit ja on tärkeää, että sovitusta talouslinjasta ja rakenteellisista uudistuksista pidetään kiinni, Häkämies toteaa tiedotteessa.
Hallituksen budjettineuvottelut eli budjettiriihi pidetään 19.ja 20. syyskuuta.
Hallitusohjelmassa on sovittu muun muassa asumistuen, toimeentulotuen ja työttömyysturvan uudistuksista, jotka Häkämiehen mukaan on saatettava voimaan nopeassa aikataulussa ja niin, että uudistuksen kannustavat työllistymään. Samoin työmarkkinauudistuksia on hänen mukaansa kiirehdittävä, jotta niiden positiiviset työllisyysvaikutukset ehtivät vaikuttaa nopealla aikataululla.
Hallituksen suunnitelmia palkkaverotuksen keventämisestä Häkämies pitää oikeansuuntaisina.
Ajatukset siitä, että työttömyysvakuutusmaksujen keventämisvara otettaisiin verotuksen keinoin tai muilla tavoilla valtion kassaan, saavat Häkämieheltä täystyrmäyksen.
– Julkinen talous tasapainottuu merkittävästi työttömyysturvan muutoksilla ilman vakuutusmaksujen alennusvaran sosialisointiakin. Työttömyysvakuutusmaksuja tulee käyttää vain työttömyysetuuksien rahoittamiseen. Valtion rahoitusvastuun leikkaaminen olisi asiallisesti keino sysätä muiden julkisten menojen rahoitusta työttömyysvakuutusmaksuilla tapahtuvaksi, Häkämies sanoo.
Hänen mukaansa budjettiin sisältyvien uusien panostuksen osalta on tärkeää, että satsaukset ovat tarkkaan harkittuja ja tukevat uutta kasvua.
Häkämies korostaa erityisesti yritysvetoisten TKI-panostusten tärkeyttä. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut lisäämään TKI-panostuksia niin, että TKI-menot vastaisivat 4 prosenttia BKT:stä vuonna 2030. Suurin osa osuudesta on yksityisten yritysten TKI-investointeja, mutta julkisella rahalla on tärkeä rooli investointien houkuttelemisessa Suomeen ja niin sanotun vipuvaikutuksen aikaansaannissa.
– Vaikka julkisen talouden liikkumavara on rajattu, hallitus on valinnut panostaa tutkimukseen ja kehitystoimintaan. Tämä on oikea valinta. On välttämätöntä rakentaa tulevan kasvun eväitä suuntaamalla panokset riittävän vahvasti yritysvetoiseen TKI-toimintaan. Yritykset ovat sitoutuneet tekemään oman osansa, jotta Suomesta saadaan tehtyä TKI-toiminnan suurvalta. On välttämätöntä, että julkiset panostukset tukevat tätä tavoitetta täysimääräisesti, Häkämies toteaa.
Ongelmissa olevaa rakennusalaa voitaisiin Häkämiehen mukaan tukea vauhdittamalla hallitusohjelmassa sovitun infrapaketin toimeenpanoa.
– Hallituksen sopima, valtion omaisuuden myyntituloilla rahoitettava liikenne- ja raideinfrapaketti on hyvä, mutta sen toimeenpanon aikataulua on tarpeen kiristää. Lisäksi on etsittävä muita keinoja, joilla asuntorakentamista voidaan vauhdittaa.