Suomen talous kaipaa uutta vetoa. Se löytyy sieltä, missä kilpailu kovenee ja arvo syntyy: tekoälystä, 6G:stä, kvanttiteknologiasta ja avaruusratkaisuista. Näiden ympärille rakennettu teollinen perusta voi samanaikaisesti kiihdyttää kasvua, vahvistaa huoltovarmuutta ja nostaa Suomen turvallisuutta. Hallituksen linja on tässä selkeä: sitoutuminen TKI-rahoituksen nostamiseen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta ja miljardiluokan pysyvät lisäpanostukset tutkimukseen ja kehitykseen. Tämä on oikein ymmärrettynä kansallinen kasvusopimus, ei kuluerä.
Suomi etenee myös verokannustein. Määräaikainen tutkimus- ja kehitystoiminnan lisävähennys alentaa yritysten innovaatiokustannuksia ja kannustaa investoimaan laskusuhdanteessakin. Kun yritys saa tutkimuspanostuksistaan sekä verohyötyjä että kasvua vauhdittavia lisävähennyksiä, se uskaltaa laittaa riskipääomaa uusiin tuotteisiin ja tuotantoon. Juuri näin rakennetaan yksityistä TKI-vetoista kasvua, joka näkyy myös viennin kasvuna.
Tekoäly ei ole pienen piirin hanke. Jo nyt suomalaiset työntekijät ja yritykset hyödyntävät generatiivisia tekoälyratkaisuja, ja tulokset viittaavat tuottavuuden paranemiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Tekoäly ei siis ainoastaan korvaa työtä, vaan muuttaa sitä – ja oikein johdettuna lisää arvoa koko kansantalouteen.
Verkkojen seuraava kehitysaskel on 6G, jossa Suomi on jo kansainvälinen edelläkävijä. Oulun tutkimusohjelmien ansiosta olemme olleet mukana määrittämässä tulevaisuuden standardeja, joista muodostuu seuraavan sukupolven teollisuuden perusta. Tällä asemalla on suora vaikutus siihen, kuinka paljon patentteja, investointeja ja työpaikkoja Suomeen syntyy – sekä siviili- että puolustussektoreilla.
Avaruustalous on puolestaan nousemassa uudeksi teollisuuden tukijalaksi. Suomalaisyritykset rakentavat satelliitteja ja dataratkaisuja, jotka tuottavat kriittistä tilannekuvaa niin kaupallisiin kuin turvallisuustarpeisiin. Kun data, ohjelmistot ja laitteet integroituvat, syntyy korkean jalostusasteen osaamiskeskittymä Suomeen.
Kvanttiteknologia täydentää kokonaisuutta. Kansainväliset arviot ennakoivat markkinoiden moninkertaistuvan seuraavan 10–15 vuoden aikana. Kvanttilaskenta vahvistaa tekoälyn kyvykkyyttä, optimoi logistiikkaa ja vauhdittaa materiaalitiedettä – juuri niitä aloja, joissa Suomella on perinteisiä vahvuuksia. Yhdistämällä kotimaisen laite- ja ohjelmisto-osaamisen sekä EU-yhteistyön Suomi voi ottaa globaalista arvoketjusta nykyistä suuremman osuuden.
Talouden ja turvallisuuden rajapinta on tässä strategian ydin. Tekoälyllä automatisoitu tuotanto ja 6G-yhteydet parantavat kilpailukykyä; avaruusdata ja kyvykäs kyberpuolustus vahvistavat huoltovarmuutta; kvantti kiihdyttää muun muassa farmasian, energian ja materiaalitekniikan läpimurtoja. Kun julkinen panostus kytketään yritysvetoiseen kasvuun, saamme kaksinkertaisen hyödyn: korkeampi tuottavuus ja vahvempi kansallinen turvallisuus. Tämä on modernia kokonaisturvallisuutta – talouden, teknologian ja maanpuolustuksen yhteistä suunnittelua.
Mitä seuraavaksi? Ensinnäkin, kohdistetaan TKI-panostuksia skaalautuviin ratkaisuihin – esimerkiksi teolliseen tekoälyyn, 6G-verkkojen kriittisiin komponentteihin, avaruusdatan ohjelmistoalustoihin ja kvanttisimulointiin – ja mitataan vaikuttavuutta johdonmukaisesti. Toiseksi, varmistetaan osaajapolku peruskoulusta tohtoritasolle ja sujuvoitetaan työperäistä maahanmuuttoa sinne, missä pullonkaulat ovat suurimmat. Kolmanneksi, hyödynnetään puolustus- ja turvallisuusmarkkinoiden kasvavaa kysyntää: Suomessa syntyneet teknologiat ovat jo Naton ja EU:n tarpeissa – skaalataan niitä rohkeasti.
Hallitus on asettanut suunnan. Meidän tehtävämme on varmistaa, että tutkimus, teollisuus ja turvallisuus vetävät samaan suuntaan. Jos onnistumme, Suomi ei vain paikkaa alijäämää – se rakentaa uuden kasvukauden, joka nostaa elintasoa ja turvaa itsemääräämisoikeutemme 2030-luvulla ja sen jälkeen. Tämä on mahdollisuus, johon kannattaa tarttua nyt.
