Verkkouutiset

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

”Hallitukselta ei tunnu enää löytyvän poliittista tahtoa epidemian hallitsemiseksi”

HUSin Lasse Lehtosen mukaan syksyn koronastrategiaa ei voi pitää onnistuneena.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtosen mukaan valtioneuvoston syksyn koronastrategiaa on vaikea pitää onnistuneena. Hän viittaa Ylen uutiseen, jossa kerrotaan tehtyjen koronatestien määrän laskeneen voimakkaasti uuden strategian käyttöönoton jälkeen.

Lehtosen kirjoittaa kyseessä olevan johtamisen puute. Hänen mukaansa Sanna Marinin (sd.) hallitukselta ei löydy tahtoa epidemian hallitsemiseen.

– Maan hallitukselta ei tunnu enää löytyvän poliittista tahtoa epidemian hallitsemiseksi tarvittavien toimien (ravintolarajoitukset, koronapassin käytön laajentaminen) tekemiseen. Seurauksena voikin nyt olla ankea epidemiatilanne jouluna 2021, Lehtonen kirjoittaa Twitterissä.

Uudessa koronastrategiassa alueellisten viranomaisten päätäntävalta rajoitustoimien suhteen kasvaa. Lehtosen mukaan se on huono päätös koronapandemian hallitsemisen kannalta.

– Kaikkein huolestuttavinta kuitenkin on, että valtioneuvosto ja sosiaali- ja terveysministeriö (jolle tartuntatautien vastustamisen johto tartuntatautilain mukaan kuuluu) sysää nyt päävastuun pandemian torjunnasta alueellisille viranomaisille, hän kirjoittaa.

Lehtonen kertoo Twitterissä rokotuskattavuudelle asetetun 80 prosenttiyksikön tavoitteen olleen liian alhainen, kun deltavariantin tarttuvuus otetaan huomioon. Hänen mukaansa koronastrategia ei myöskään ole ollut riittävän tehokas rokotuskattavuuden nostamiseksi.

– Strategia ei pitänyt sisällään tehokkaita toimia rokotuskattavuuden nostamiseksi, vaan esim. koronapassin käyttö jäi siinä liian suppeaksi ja viestintä rokotuksien hyödyistä ohueksi suhteessa somen rokotusvastaiseen disinformaatioon, Lehtonen kirjoittaa.

Lehtosen mukaan rajoitustoimet poistettiin ennen kuin rokotuskattavuuden tavoitetta oli saavutettu. Hänen mukaansa se johti koronatartuntojen nopeaan lisääntymiseen.

– Omat valtakunnalliset suositukset muualla Euroopassa yhä voimassa pidetyistä suojatoimista (mm. kasvomaskit) poistettiin ja hiljaisesti hyväksyttiin, että yleisvaarallinen tartuntatauti leviävää lapsiin kouluissa, vaikka rokote lapsille on tulossa, hän kirjoittaa.

Lisäksi Lehtosen mukaan riskiryhmien kolmatta rokotuskierrosta on hidastanut se, että rokotuksia ei saatu toteutetuksi influenssarokotusten yhteyteen.

– Lopputuloksena on, että tartuntoja on meillä ennätysmäärä, sairaanhoito kuormittuu koronapotilaista, mikä vaikeuttaa muuta hoitoa, ja että Suomi hohkaa punaisena Euroopan koronakartalla

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)