Palvelualojen ammattiliitto (PAM) käsittelee huomenna torstaina aamulla uudelleen kilpailukykysopimusta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) aikoo osallistua kokoukseen.
PAMin puheenjohtaja Ann Selin on peräänkuuluttanut hallitukselta selväsanaista tietoa siitä, aikooko hallitus keventää ansiotuloverotusta ja mitä hallitus aikoo tehdä ehdollisten lisätoimien listalle.
Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) lupasi viime perjantaina Ylen haastattelussa, että yhteiskuntasopimukseen kytkeytyneistä ehdollisista lisäsäästöistä ja veronkorotuksista voidaan luopua, jos kilpailukykysopimus syntyy. Rehn sanoi myös, että sopimus luo hyvät mahdollisuudet toteuttaa veronkevennyksiä ja että hallitus käsittelee lähipäivinä veronkevennysvaraa valtiovarainministeriön aloitteesta.
Hallitus ei kuitenkaan aio tehdä päätöstä veronkevennyksistä tällä viikolla. Hallitus saattaa linjata asiasta jotain huhtikuun alun kehysriihessä, mutta varsinaiset päätökset verojen kevennyksistä tehtäneen vasta syksyn budjettiriihessä tai ensi kevään puoliväliriihessä.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) ja pääministeri Sipilä ovat kummatkin todenneet, että Suomen malli antaa liikkumavaraa siihen, että voidaan puhua jopa veronkevennyksistä.
Sipilä kertoneekin huomenna PAMin hallitukselle, millä edellytyksillä veroja voidaan keventää.
Kattavuus vaikuttaa veronkevennysvaraan
Jos kilpailukykysopimuksen kattavuus on sata prosenttia, eli kaikki alat ovat siinä mukana, valtiovarainministeriö on arvioinut sen vahvistavan julkisen talouden kestävyyttä 600 miljoonalla eurolla vuoteen 2019 mennessä. Jos aloja jää sopimuksesta pois, sopimuksen vaikutus on tätä pienempi. Mikäli muiden kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle jo jääneiden SAK:laisten liittojen lisäksi PAM jää pois, sopimuksen kattavuus olisi 80 prosenttia.
Hallitus asetti hallitusohjelmassaan tavoitteeksi, että yhteiskuntasopimuksen pitäisi vahvistaa julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla, jotta tuloverotusta voitaisiin keventää miljardilla eurolla. Tästä tavoitteesta työmarkkinajärjestöjen neuvottelema kilpailukykysopimus jää 1,4 miljardia euroa vajaaksi. Ilman miljardin euron tuloveronkevennyksiäkin, kilpailukykysopimus jää 400 miljoonaa euroa pakkasen puolelle.
Hallitus aikoo pitäytyä jo 2. maaliskuuta toteamassaan. Se päättää veronkevennyksistä vasta sen jälkeen, kun kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvottelut on viety maaliin. Työmarkkinajärjestöt ja hallitus arvioivat sopimuksen kattavuutta kesäkuun alussa.
– Jos työmarkkinajärjestöt onnistuvat paikallisen sopimisen edistämisessä, hallitus on jo todennut tulevansa vastaan keventämällä työn verotusta jopa miljardilla eurolla, Stubb sanoi eilen puhuessaan Vero 2016 -tapahtumassa.
Hallitus haluaa kesäkuussa nähdä, miten paikallisen sopiminen on edistynyt alakohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa. Erityisesti palkoista ja työajoista sopiminen paikallisesti vaikuttaisi myönteisesti talouteen.
Työmarkkinakeskusjärjestöjen linjauksia tulevasta Suomen palkanmuodostusmallista, josta aletaan neuvotella, mikäli kilpailukykysopimus toteutuu, hallitus pitää positiivisena asiana julkisen talouden kannalta.
Paikallisen sopimisen ja Suomen palkkamallin toteutumiselle ei kuitenkaan ole mahdollista laskea euromääräisiä vaikutuksia.
Veronkevennykset saatetaan porrastaa
Hallitus ei ole vielä päättänyt, onko veronkevennysvara miljardi euroa vai vähemmän. Yhtenä vaihtoehtona on, että veronkevennykset porrastetaan eri vuosille. Työmarkkinajärjestöjen neuvottelemassa kilpailukykysopimuksessa sosiaaliturvamaksujen siirto työnantajalta työntekijälle on porrastettu eri vuosille.
Työmarkkinajärjestöt haluavat, että veronkevennyksillä kompensoidaan työntekijän veroluonteisten sosiaaliturvamaksujen nousua, jotta työntekijän verotus ei kiristyisi. Näin ollen veronalennusten osuus ensi vuodelle voisi olla esimerkiksi 300 miljoonaa euroa ja vastaavanlainen kevennys voitaisiin tehdä myös seuraavina vuosina.
Portaittain toteutettavat veronkevennykset kertarysäyksen sijaan olisivat helpompi ratkaisu valtiontalouden kannalta. Tosin 300 miljoonan veronalennuksetkin tarkoittaisivat sitä, että julkisen talouden alijäämä nousisi ensi vuonna lähelle EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämärajaa.
– Alustavien ennusteiden mukaan työntekijämaksujen kompensointi työn verotuksessa vaikkapa vain ensi vuonna ajaisi Suomen lähelle EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kolmen prosentin alijäämärajaa, Stubb totesi veropäivillä.
EU-komissio varoitti juuri Suomea valtiovarainministeri Stubbille lähettämässään kirjeessä liiallisen alijäämän menettelyyn joutumisesta. Jotta alijäämä ei nousisi vaarallisen korkeaksi, hallitus voi joutua leikkaamaan lisää tai korottamaan veroja.
Kilpailukykysopimus vaarassa kaatua
Ehdollisten lisätoimien listalta hallitus aikoo jättää toteuttamatta ne säästöt ja veronkevennykset, jotka ovat työmarkkinajärjestöille hankalia. Näitä ovat muun muassa työttömyysturvan leikkaukset, vuorotteluvapaasta luopuminen ja matkustaja-alustuki. Voi kuitenkin olla, että muista listalla olevista kohteista hallitus joutuu leikkaamaan julkisen talouden tiukan tilanteen vuoksi.
Lännen Median tällä viikolla PAMin hallituksen jäsenille tekemän soittokierroksen perusteella veronkevennysten lupaaminen ei edes riittäisi. He vaativat työmarkkinakeskusjärjestöjen jo hyväksymän kilpailukykysopimuksen avaamista erityisesti työajan pidentämisen osalta.
Lännen Media tavoitti vain yksitoista PAMin hallituksen kuudestatoista jäsenestä. Sen perusteella ei siis voi vielä päätellä, mitä hallitus lopulta päättää. Viimeksi PAMin hallitus päätti äänin 11–5, että liitto jää kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle.
PAMin hallituksen päätöksen jälkeen odotetaan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) reaktiota. EK ilmoitti puolitoista viikkoa sitten, ettei se aloita kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvotteluita, ennen kuin sopimus on riittävän kattava. EK tavoittelee sadan prosentin kattavuutta, mutta erityisen tärkeää olisi saada mukaan SAK:n suurin liitto PAM.
Jos PAM jää ulkopuolelle, kilpailukykysopimus on vaarassa kaatua.
