Hallitus aikoo myöntää yhteensä 70 miljoonaa euroa uusien sosiaali- ja terveyskeskusten hankkeisiin.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan painopistettä ollaan nyt siirtämässä perusterveydenhuoltoon, jonka kehittäminen on jäänyt viime vuosina muusta jälkeen.
Erikoissairaanhoitoon palkattiin vuosina 2005–2016 yhteensä 3700 sairaalalääkäriä, mikä tarkoitti noin viidenneksen lisäystä aiempaan. Terveyskeskuksiin palkattiin samalla aikavälillä vain 300 lääkäriä.
– Perusterveydenhoitoon ei ole valitettavasti lisätty lääkäreitäkään, ja se näkyy siinä, että toiminta ei ole niin vankkaa kuin pitäisi olla. Kustannuksista 37,8 prosenttia painottuu tällä hetkellä erikoissairaanhoitoon, Kiuru sanoi tiedotustilaisuudessa.
Myös sosiaalihuollon puolella rahaa on ohjattu raskaisiin palveluihin ennaltaehkäisevien ja ennakoivien palveluiden kustannuksella. Nuorten mielenterveyspalveluita hoidetaan erikoissairaanhoidossa kahdeksankertainen määrä 1990-luvun puoliväliin verrattuna.
Ministeri huomautti, että osassa kuntia lääkäriin pääsyä voi joutua odottamaan viikkoja tai kauemminkin. Ongelmat eivät silti koske koko Suomea, sillä 43 prosenttia pääsee viikon sisällä lääkäriin.
– Jos joku sanoo, ettei tällaista hoitotakuuta ole mahdollista tavoitella, niin se ei ole totta. Samanaikaisesti on sanottava, että meillä on paljon toimijoita, jotka eivät selviä haasteesta edes siedettävällä tasolla, Krista Kiuru totesi.
Ministerin mukaan rahasummaa voidaan käyttää tuhannen uuden lääkärin palkkaamiseen. Ensimmäiseksi pyritään täyttämään 300 pitkään avoinna ollutta lääkärinvirkaa. Nyt ilmoitettua määrärahaa ei lasketa mukaan hallituksen ”tulevaisuusinvestointeihin”, vaan kyseessä on pysyvä budjettirahoitus.
– Nyt se on ajankohtaista, kun raha lähtee kentälle. Jos tällä ei palkata kaikkia lääkäreitä, jotka saadaan houkuteltua, niin millä sitten, Kiuru kysyi.
Virkamiehiltä aloite kustannusten nousun hillitsemisestä
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan sote-keskukset tulevat eroamaan huomattavasti nykyisistä terveyskeskuksista. Tavoitteena on järjestää perustason palveluita monipuolisesti ja vähentää alueellista ja muuta eriarvoisuutta palvelutarjonnassa.
Virkamiesten aloitteesta ohjelmaan lisättiin myös tavoite kustannusten nousun hillitsemisestä, josta ei ollut mainintaa pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmassa.
– Säästäminen on väärä sana, sillä emme näe suoranaisia säästöjä. Myös resurssien kohdentaminen on nykyisin ongelma, sillä osassa maata melko terveitä ihmisiä hoidetaan hyvin kalliisti. Muualla taas ei ole voimavaroja hoitaa sairaampia ihmisiä, eli ongelma on järjestelmätasolla, Kirsi Varhila sanoi.
– Mobiili- ja digitaalisia palveluita pyritään saamaan myös julkiselle puolelle, jossa on ollut näiden suhteen takamatkaa. Yksityinen puoli hallitsee nämä aivan loistavasti, Varhila jatkoi.
Valtionavustuksia koskeva asetus lähti tiistaina lausunnoille. Haku ensi vuonna aloitettaviin hankkeisiin avataan joulukuun alussa, kun asetus on astunut voimaan.
Maakuntien kehittämis- ja käyttöönottohankkeiden rahoitus pohjautuu 25 prosentin kiinteään osaan ja 75-prosenttisesti asukaslukuun. Krista Kiurun mukaan ”rahan voi käyttää aika lavealla pensselillä” asetuksen määrittämiin tarkoituksiin.
– Kiinteällä osalla mahdollisestaan hankkeiden järjestäminen kaikkialla. Tämä ei ole kuitenkaan lupaus, eli rahaa ei tule millä tahansa hakemuksella, STM:n osastopäällikkö Pasi Pohjola sanoi.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa on viisi päätavoitetta, joiden kautta kehittämistyötä tehdään (1/3) #sote pic.twitter.com/xaqmlHy2ZE
— Sosiaali- ja terveysministeriö (@STM_Uutiset) October 15, 2019