Hallitukselta 15 miljardin euron pelastuspaketti

Työmarkkinakeskusjärjestöjen tekemistä ehdotuksista toteutetaan pääosa.

Hallitus on päättänyt toimista, joiden mittaluokka on yhteensä 15 miljardia euroa aiemmin esiteltyjen toimien kanssa.

Lisäbudjetin suuruus on noin 400 miljoonaa euroa. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan lähiviikkoina on tiedossa lisää lisäbudjetteja.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) sanoi, että akuuttia yritysrahoituksen osuutta budjetista on noin 200 miljoonaa euroa ja lisäksi budjetissa turvataan on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä menoja.

– Hallitus toivoo, että kunnat eivät ala laajasti irtisanomaan tai lomauttamaan ihmisiä. Me tulemme kuntataloudenkin kokonaisuuden katsomaan, Marin lupasi tiedotustilaisuudessa.

Hallitus toteuttaa pääosan työmarkkinakeskusjärjestöjen tekemistä ehdotuksista niiden esittämällä tavalla.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) esitteli hallituksen hyväksymät ehdotukset.

Eläkemaksuihin tilapäinen alennus

Yksityisen sektorin työnantajan työeläkemaksua alennetaan tilapäisesti 2,6 prosenttiyksikköä työmarkkinajärjestöjen esityksen mukaisesti. Alennus toteutetaan viimeistään 1.6.2020, ja se on voimassa vuoden loppuun asti.

– Yksityisen sektorin työnantajille tämä tarkoittaa 910 miljoonan euron kevennystä, jos voimaantulo on 1.6.2020, Anna-Maja Henriksson sanoi.

Maksun alennukseen käytetään työeläkejärjestelmän EMU-purkuria, joka on noin seitsemän miljardia euroa. Puskuri kartutetaan uudelleen korottamalla työnantajamaksua tilapäisesti vuosina 2022-25 siten, että alennuksen vaikutus kompensoidaan kokonaan.

Työmarkkinajärjestöt esittivät, että työnantajia ja työeläkevakuutusyhtiöitä kannustetaan sopimaan eläkemaksuajankohtien siirtämisestä kolmella kuukaudella.

– Tämä välitön muutos tehdään, Henriksson sanoi.

Samat muutokset tuodaan koskemaan YEL, MYEL ja MEL-maksuja.

Työmarkkinajärjestöt esittivät myös, että yritysten mahdollisuuksia maksaa työeläkevakuutusmaksunsa parannetaan takaisinlainauksella siten, että Finnvera antaa yrityksille takaisinlainauksen edellyttämiä vakuuksia. Valtio sitoutuu 80-prosenttiseen takaukseen.

Lisäksi järjestöjen esittämä työeläkeyhtiöiden asiakashyvityksistä pidättäytyminen toteutetaan.

– Eläkeyhtiöt siis pidättäytyvät poikkeustoimien ajasta maksamasta asiakashyvitysmaksuja.

Henrikson korosti, että kaikki toimet ovat väliaikaisia ja sovittu kestämään nyt kolme kuukautta.

Lomauttamista helpotetaan, oikeus työttömyysturvaan

Ehdotettua väliaikaista työlainsäädäntöä sovelletaan työmarkkinakentässä niin, että se koskee kaikki yrityksiä, yhdistyksiä ja säätiöitä ja välineenä käytetään työehtosopimuksia ja lainsäädäntöä.

Työmarkkinajärjestöt esittivät yt-lain vähimmäisneuvotteluaikojen lyhentämistä lomautustilanteessa 14 päivästä ja kuudesta viikosta viiteen päivään.

Lisäksi työmarkkinajärjestöt esittivät, että lomatusoikeus laajennetaan koskemaan myös määräaikaisia työsopimuksia samassa laajuudessa kuin se koskee toistaiseksi voimassaolevia työsopimuksia.

Kummatkin ehdotukset toteutetaan.

Lomautustilanteessa työntekijällä on oikeus työttömyysturvaan ja määräaikaisella työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus, kuten työmarkkinajärjestöt esittivät.

Lomautusilmoitusaikaa työmarkkinajärjestöt ehdottivat lyhennettäväksi 14 päivästä 5 päivään. Ehdotus toteutetaan työehtosopimusten ja työlainsäädännön kautta, ja muutos koskee työsuhteista työmarkkinakenttää.

Lisäksi työmarkkinajärjestöt esittivät yt-laista tulkinnan, jonka mukaan koronaviruksesta aiheutuvat vaikutukset muodostavat yt-lain 60 §:ssä säädetyn mukaisen poikkeustilanteen.

Arvio tehdään tapauskohtaisesti ja kun perusteita poiketa yt-neuvotteluista ei enää ole, on työnantajan viivytyksettä käynnistettävä yt-neuvottelut.

– Hallitus katsoo työmarkkinajärjestöjen tulkinnan pitäväksi ja riittävän kattavaksi, jotta yhteistoimintalakia ei tältä osin tarvitse muuttaa.

Lisäksi järjestöt esittivät, että poikkeustilanteessa työsuhteen saa purkaa koeajalla myös tuotannollisella ja taloudellisella perusteella.

– Tällöin ei tule työttömyysturvan karenssia eikä omavastuupäiviä. Jos työntekijä irtisanotaan kriisitilanteessa, pitenee työnantajan takaisinottovelvollisuus nykyisestä neljästä tai kuudesta kuukaudesta yhdeksään kuukauteen, Henriksson sanoi.

Työttömyysturvan piiriin pääsee heti
Poimintoja videosisällöistämme

Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoi lisäksi, että työttömyysturvan omavastuupäivät poistetaan. Omavastuupäivien poiston rahoittaa valtio.

– Jokainen työttömäksi jäänyt pääsee työttömyysturvan piiriin heti, Andersson sanoi.

Työmarkkinajärjestöt esittivät, että työttömyysturvan enimmäisaika ei kulu lomautusten aikana, mikä myös toteutetaan.

Työntekijällä on oikeus työttömyyspäivärahaan myös silloin, kun työpaikalla on sovittu lomautuksesta.

Työttömyysturvan työssäoloehtoa lyhennetään 13 viikkoon nykyistä noin puolesta vuodesta.

Lisäksi valtio varautuu tukemaan vuoden 2020 aikana 20 miljoonalla eurolla työttömyyskassojen toimintaa erikseen sovittavien periaatteiden mukaan, jotta työttömyysturvan maksatukset sujuvat nopeasti.

Työmarkkinajärjestöjen esittämien toimien lisäksi hallitus turvaa yrittäjien ja freelancereiden toimeentuloa yritysmuodosta riippumatta työttömyysturvan kautta.

– Käytännössä työttömyysetuuden saaminen ei edellyttäisi yritystoiminnan lopettamista. Etuuden saamiseksi yrittäjän tulee selvittää työ- ja elinkeinotoimistolle, millä tavoin poikkeusolot ovat heikentäneet yritystoiminnan harjoittamisen edellytyksiä, kertoi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).

Yrittäjän tulot otetaan huomioon soviteltua työttömyysturvaa varten.

Lue myös:

Koronan vuoksi annettiin lisäbudjetti

Yritykset saavat 10 miljardin euron tukipaketin

Mainos