Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa, arvioi valtaenemmistö (84 %) suomalaisista. Hallinnon supistamiselle löytyy kuitenkin yhtä paljon kannattajia kuin vastustajiakin. Julkiselta hallinnolta suomalaiset edellyttävät ennen kaikkea osaamista ja lainmukaisuutta.
Suomalaiset edellyttävät julkiselta hallinnolta asiantuntemusta ja lainmukaisuutta.
– On hienoa, että tässä myllerryksen ajassa läpi koko puoluekartan ymmärretään riippumattoman ja lainmukaisen julkisen hallinnon merkitys, kommentoi Akavan Erityisalojen johtava juristi Jenni Salonen tuoreen kansalaiskyselyn tuloksia.
Verianin tammikuussa toteuttamassa kyselyssä yhdeksän suomalaista kymmenestä (88 %) ajattelee, että ”hyvä julkinen hallinto on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys”.
Valtaenemmistön (84 %) mielestä ”hyvä hallinto toimii ja viestii selkeästi sekä ymmärrettävästi”. Yhtä monen (84 %) mielestä ”Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa”.
Kysymys julkisen hallinnon supistamisesta herättää tunteita puolesta ja vastaan. Kaksi viidestä (41 %) ei haluaisi supistaa julkista hallintoa. Käytännössä yhtä usealle (43 %) se kävisi. Vastaajista 16 prosenttia ei osaa sanoa, mitä ajattelisi hallinnon supistamisesta.
Lainmukaisuus ja asiantuntemus tärkeitä
Hyvän hallinnon tunnusmerkeistä vastaajien enemmistö pitää erittäin merkittävinä seitsemää piirrettä. Ne ovat lainmukaisuus, asiantuntemus ja osaaminen, avoimuus ja kansalaisten kuuleminen, riippumattomuus, ymmärrettävyys, tarkoituksenmukaisuus sekä yhdenvertaisuus.
Suomalaisten näkemykset siitä, mikä tekee julkisesta hallinnosta hyvää, ovat säilyneet melko lailla samanlaisina koko kymmenen vuoden mittaushistorian ajan.
Huomionarvoista kuitenkin on, että verrattuna kahden vuoden takaiseen tulokseen hallinnon riippumattomuutta, ymmärrettävyyttä ja nopeutta kannatetaan nyt vielä vahvemmin.
Puoluekanta näkyy
Eri puoluetaustasta tulevien näkemyserot tulevat esiin, kun tarkastelee täysin samaa mieltä olevia. Perussuomalaiset ja kokoomuslaiset ovat vastauksissa kauttaaltaan vastakkaisella linjalla suhteessa etenkin vasemmistoliittoa ja vihreitä kannattaviin.
Puoluekantaerot näkyvät erityisen selkeästi julkisen hallinnon supistamista koskevissa mielipiteissä. Supistamista puoltavat vahvimmin kokoomusta ja perussuomalaisia kannattavat.
Hyvän hallinnon piirteet sen sijaan nähdään hyvin samantyyppisinä puoluetaustasta riippumatta. Esimerkiksi lainmukaisuuden ja riippumattomuuden merkityksestä ei suurimpien puolueiden kannattajien välille synny paljon mielipide-eroja.
– Hallinnon supistaminen ei saisi olla millekään puolueelle itseisarvo. Hallitsematon hallintohenkilöstön leikkaaminen horjuttaa lopulta hyvän hallinnon peruspilareita, kuten asiantuntemusta ja lainmukaisuutta, joiden toteutumista vaaditaan varsin yksimielisesti, Salonen sanoo.
Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1 026 henkilöä 17.-19.1.2025. Aineisto kerättiin Verianin käyttämän kotitalouspaneelin kautta. Vastaajajoukko edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaan maakunnassa asuvia lukuun ottamatta. Tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla enimmillään 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Hallintoa koskevia mielipiteitä selvitettiin näin ensimmäisen kerran vuonna 2015 ja nyt tehty kysely oli seitsemäs.
