Tietokirjailija James Wyllie on kirjoittanut useita teoksia sekä ensimmäisestä että toisesta maailmansodasta. Nyt hän keskittyy kolmannen valtakunnan johtomiesten vaimojen kohtaloihin.
Kansallissosialismista on kirjoitettu tuhansia ja taas tuhansia kirjoja, mutta vain harvassa käsitellään esimerkiksi Emmy Göringiä, Gerda Bormannia, Magda Goebbelsia, Ilse Hessiä tai Margarete Himmleriä.
Monien Adolf Hitlerin lähipiirin avioliittojen takana oli hän itse. Esimerkiksi hänen yksityissihteerinsä Rudolf Hessin tapauksessa Hitlerin vaikutus oli konkreettinen. Rudolf Hess ja täysin natsiaatteen omaksunut Ilse Pröhl olivat seurustelleet vuosia, mutta vähitellen Ilse kyllästyi suhteen hitaaseen etenemiseen.
Ollessaan yhdessä syömässä eräässä ravintolassa vuonna 1927 Hitler tarttui Ilsen käteen, laski sen Hessin kädelle ja kysyi, oliko hän koskaan ajatellut menevänsä naimisiin tämän miehen kanssa? Tietenkin Ilsen vastaus oli myöntävä ja tämän jälkeen Rudolfilla ei ollut vaihtoehtoja. Pari vihittiin joulukuussa 1927 pienin siviilimenoin ja Hitler oli yhtenä todistajana.
Ilse Hessin läheinen suhde Hitleriin antoi hänelle vaikutusvaltaa, Hitler luotti ja kunnioitti häntä sekä arvosti hänen uskollisuuttaan. Tilanne tietenkin muuttui dramaattisesti Rudolfin tehdessä merkillisen lentonsa Skotlantiin keväällä 1941. Ilmeisesti hänen tarkoituksenaan oli neuvotella rauhansopimuksesta brittien kanssa. Ilse joutui epäsuosioon, mutta häntä ei kuitenkaan pidätetty.
Magda Quandt tutustui Joseph Goebbelsiin vuonna 1930 ja nainen esiteltiin Hitlerille keväällä 1931. He tekivät toisiinsa suuren vaikutuksen ja Wyllie nostaa esiin ajatuksen, että Hitler jopa pohti yhteistä tulevaisuutta Magdan kanssa.
Käytännössähän se ei ollut mahdollista. Hitlerhän vakuutti usein julkisesti, että suorittaisi velvollisuutensa valtion tulevana johtajana yksin, omistautuen ainoastaan kansansa hyvinvoinnille. Toisaalta Hitler halusi eräänlaisen vaimon, kumppanin niin älyllisellä, tunteellisella kuin henkiselläkin tasolla.
Ratkaisu oli Magdan ja Josephin avioliitto. Näin Goebbelsit pysyisivät Hitlerin lähipiirissä ja hän voisi pitää Magdan lähellään. Kihlaus julkistettiin heinäkuussa ja häät olivat joulukuussa 1931. Hitler oli todistajana ja kun Magda kiitti Adolfia suudelmalla, tämän silmät kostuivat kyynelistä.
Magdan vahvat tunteet Hitleriä kohtaan eivät jääneet muutenkaan näkemättä. Goebbelsille tilanne oli piinallinen, mutta henkinen side johtajaan oli liian vahva, jotta hän olisi voinut tehdä mitään.
Kilpailua
Teoriassa Hitlerin Saksan vaikutusvaltaisin nainen oli Gertrud Scholtz-Klink, josta vuonna 1934 tuli puolueen naisliiton johtaja. Seuraavina vuosina hän ryhtyi johtamaan naisten työllistämiseen tähtäävää virastoa, ja hän perusti Valtakunnan äitipalvelun, joka järjesti naisille koulutusta heidän velvollisuuksistaan ja vastuistaan äiteinä. Nämä järjestöt vaikuttivat miljoonien naisten elämään.
Tästä huolimatta natsieliitin vaimot jättivät hänet omaan arvoonsa. Scholtz-Klink ei koskaan saanut heiltä kutsua mihinkään.
Ilmeinen ehdokas valtakunnan ykkösnaiseksi oli 1930-luvun alussa Magda Goebbels. Hänen valttinaan oli Saksan naisilta vaadittu jälkeläisten synnyttäminen. Magdaa ja hänen lapsiaan kuvattiin viikko- ja aikakauslehtiin esimerkkinä täydellisestä natsiperheestä.
Selkeä kilpailija oli entinen näyttelijätär Emmy Göring. Yhdessä miehensä kanssa he hallitsivat 1930-luvun puolivälistä lähtien suvereenisti Saksan seurapiirielämää. Pariskunnan yltäkylläiseen elämäntapaan Goebbelseillä ei ollut mahdollisuutta, olihan Hermann Göring Saksan rikkaimpia miehiä. Lisäksi Magda oli usein raskaana tai toipumassa synnytyksistä.
Goebbelseilla oli kuitenkin ylittämätön etu puolellaan, heidän erikoinen suhteensa valtakunnanjohtajaan. Hitler poikkesi usein Magdan ja lasten luona, he viettivät yhdessä lasten syntymäpäiviä ja saattoivat jutella myöhään yöhön.
Emmy Göringiin Hitler sen sijaan suhtautui varautuneesti. Wyllien mukaan Führer kenties aavisti, ettei Emmy ollut ideologisesti täysin sitoutunut. Joka tapauksessa heidän välillään ei ollut sitä sielujen sympatiaa, jollaista Hitler koki Magda kanssa.
Vaatimaton rouva
Martin Bormannista tuli Führerin luottomies Hessin jälkeen.
Toisin kuin Magda Goebbels tai Emmy Göring, Bormannin vaimo Gerda oli valinnut vaatimattomamman rooli, hänellä ei ollut julkista näkyvyyttä eikä osallistunut hallinnon kampanjoihin ja puolueen tapahtumissa hän pysytteli taustalla. Sinänsä Gerda oli vannoutunut kansallissosialisti ja Hitlerin tiedetään kohdelleen häntä erityisen kunnioittavasti.
Gerda vastasi monessa suhteessa ihanteellista natsivaimoa. Hän ei käyttänyt meikkiä, piti vaaleita hiuksiaan palmikolla ja pukeutui lastensa kanssa perinteiseen baijerilaisasuun. Valokuvissa he olivat kuin suoraan Sound of Music -elokuvasta. Ennen kaikkea hän oli Magda Goebbelsin tavoin tuottelias äiti, joka synnytti lapsia tiiviiseen tahtiin.
James Wyllie: Hakaristirouvat. Naiset kolmannen valtakunnan huipulla. 360 sivua. Atena Kustannus Oy.
JARKKO KEMPPI