Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos kritisoi ay-liittoja sotkeutumisesta toisen asteen opiskelijajärjestön Sakki ry:n henkilövalintoihin. Sakki ry on ammattiin opiskelevien etujärjestö, mutta sillä on tiiviit suhteet ammattiliittoihin, joista monet ovat myös sen jäseniä.
Järjestön henkilövalintojen ympärillä on noussut tänään kohu, jossa erityisesti Teollisuusliittoa on syytetty epäterveistä toimintatavoista. Liiton on syytetty valinneen luottamuustehtäviin itselleen sopivia ehdokkaita ja jättäneen huomiotta nuoren jäsenistön mielipiteet.
Verkkouutisten näkemässä viestissä ”Teollisuusliiton neuvottelijaksi” esittäytyvä henkilö esimerkiksi ohjeistaa kokousedustajia puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajaäänestykseen.
– Lappuun ehdokkaan koko nimi. Ei muita merkintöjä, viestissä sanotaan.
Vuornoksen mukaan tilanteessa syypäitä eivät ole järjestön uusi johto tai muutkaan opiskelijat. Hän pitää järjestössä aktiivisesti toimivia opiskelijoita tilanteen sijaiskärsijöinä ja sanoo, että kyse ei ole yksittäisistä henkilövalinnoista.
– Kyse on rakenteellisesta ongelmasta, jossa ay-liittojen pölyttyneet toimintatavat pahimmillaan tappavat innon yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen nuorilta, jotka ovat sen opintojensa aikana löytäneet. Ei vastuullinen yhteiskunnallinen toimija yksinkertaisesti voi toimia näin, Vuornos sanoo Verkkouutisille.
– Ehdolle asettuneita nuoria on turha syyllistää tilanteesta. Kyllä peiliä tarvitaan tässä tilanteessa ihan muissa Hakaniemen kerroksissa.
Ammattiliitoilla äänivaltaa
Monista muista opiskelijajärjestöistä poiketen Sakki ry:n liittokokouksessa äänioikeutettuja ovat henkilöjäsenet, oppilaskuntajäsenet, piirijäsenet ja yhteisöjäset. Käytännössä yhteisöjäsenet ovat ammattiliittoja, joilla on huomattava määrä ääniä liittokokouksessa. Teollisuusliiton lisäksi Sakkin jäseniä ovat muun muassa PAM, JHL ja AKT. Äänivaltaa liitoille tuovat Sakkin sääntöjen mukaan ammattiin opiskelevien lisäksi kaikki muutkin alle 29-vuotiaat ay-liiton jäsenet.
Sakki ry:n pääsihteeri Anna Mäkipää ei osaa arvioida, kuinka äänet tarkalleen jakautuvat opiskelijakuntien ja ay-liittojen välillä. Vahvistamattoman tiedon mukaan ay-liitoilla olisi ääniä yhtä paljon kuin muilla jäsenillä yhteensä. Mäkipään mukaan Sakki tekee yhteistyötä ammattiliittojen kanssa samaan tapaan kuin muutkin opiskelijajärjestöt.
– Jäsenet päättävät itse, että kenelle valtakirjat annetaan, Mäkipää sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa keskustelu ay-liittojen vallasta järjestössä ei ole uusi.
– Kyllä täällä pääsääntöisesti nuorta porukkaa on paikalla.
– Henkilövalinnat herättävät aina tunteita. En oikein osaa arvioida, onko tämä pieni vai iso kohu, mutta ainakaan tämä ei ole uusi, vaan se nousee säännöllisesti. Tiedostamme kuitenkin, että sääntöjä voi tarkastella tämän kohdalta.
Henrik Vuornoksen mukaan ay-liittojen toiminta Sakkissa on erityisen vahingollista, sillä sen kärsijöiksi joutuvat nuoret opiskelijat, jotka ovat vaikuttajapolkunsa alussa.
– Kyse on härskistä, 70-luvulle haisevasta junttaamisesta, jossa ay-liitot tulevat ja kävelevät nuorten ja opiskelijoiden yli, Vuornos sanoo.
– Millään poliittisella valtapelillä ei voi perustella itselleen sitä, että ay-liiton edustajat tulevat ja näin aktiivisesti vaikuttavat siihen, ketkä ammattiin opiskelevien edustajiksi valitaan. Ay-liitoilla ei missään nimessä pitäisi olla äänivaltaa tällaisessa järjestössä ja niiden vähintään pitäisi ymmärtää olla käyttämättä sitä.
Vuornoksen mukaan Sakkin tilanne poikkeaa muista opiskelijajärjestöistä, joissa valtaa käyttävät vain opiskelijat itse.
– Kyse on myös edustavuudesta. Kun Sakki on julkisuudessa ammattiin opiskelevien ääni, niin silloin sen pitäisi sitä todella myös olla. Se ei toteudu, jos ay-liitot suhmuroivat järjestön kulisseissa.
SAKKIn liittokokouksessa jäsenet käyttävät valtaansa sääntöjen määrämällä tavalla, koskien sekä opiskelijakunta-, että yhteisöjäseniä. Jäsenet päättävät itse kenelle valtakirjat annetaan #sakkiliko
— SAKKI (@SAKKIry) April 15, 2018