Tavoitteena oli Häkämiehen mukaan turvata työrauha ja yritysten mahdollisuudet pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, sekä vahvistaa työpaikkojen pysyminen Suomessa.
– Nyt tämä kaikki on uhattuna, kun jatkuvat lakot ja lakonuhat alkoivat heti sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Tämä osoittaa, että nykyinen työmarkkinajärjestelmä ei Suomessa toimi, Häkämies sanoi torstaina Vaasassa Pohjanmaan kauppakamarin Syysfoorumissa.
Valtakunnansovittelija Esa Lonkan johdolla käyty ilmailualan työehtokiistojen sovittelu keskeytyi keskiviikkoiltana. Sovittelu jatkuu tänään torstaina kello 16.
– Ilmailualalla taloudellinen tilanne on erittäin kireä. Useat alan työtaistelu-uhat heikentävät alan tilannetta ja työllistämisedellytyksiä. Sovittelu ei ole toistaiseksi tuottanut edistystä ja lakkojen toteutuminen näyttää yhä todennäköisemmältä, Häkämies arvioi.
Sovun takaraja on huomenna perjantaina klo 15, jolloin Finnairin ja Blue1:n matkustamohenkilökuntaa edustava Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys (SLSY) sekä Ilmailualan unioni IAU uhkaavat aloittaa lakon.
IAU:n lakko uhkaa seisauttaa ison osan lentokenttien portti-, matkatavara- ja rahtitoiminnoista. Kuljetusalan liitot ovat väläyttäneet mahdollisuutta järjestää tukilakkoja.
– Tukilakot ovat sinänsä laillisia, mutta mitä merkitystä on työrauhaan liittyvillä sopimuksilla, jos niistä ei pidetä kiinni, kysyy Häkämies.
– Tässä akuutissa tilanteessa on edellytettävä, että sovittelu etenee ja että jo syntyneitä sopimuksia kunnioitettaisiin. Lakkojen laajentaminen mahdollisin tukitoimin osoittaisi suurta vastuuttomuutta. Tukilakot rapauttaisivat entisestään edellytyksiä työllisyyskehityksen vahvistamiseen ja heikentäisivät uskoa suomalaisen työmarkkinajärjestelmän toimivuuteen, Häkämies sanoo.
Työmatkaliikenne vaikeutui marraskuun alussa, kun veturinkuljettajien työnseisaus pysäytti pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen käytännössä kokonaan. Nobinan Espoon varikon bussinkuljettajien ulosmarssi nähtiin viikko sitten perjantaina. Häkämies muistuttaa, että molemmat alat olivat keskitetyn sopimuksen piirissä.
Häkämiehen mukaan Suomen kasvu kyntää yhtä syvällä kuin eteläisen Euroopan kriisimaissa, mutta tieto tästä ”ei selvästikään ole saavuttanut koko ay-kenttää”.