Eduskunta keskusteli tiistai-iltana useiden koululakien uudistamisesta. Samalla puhuttiin myös koulurauhasta.
Kokoomuksen Sanna Lauslahti sanoi työrauhan olevan edellytys sille, että nuoret voivat opiskella rauhassa ja ammattilaiset opettajat voivat opettaa rauhassa. Lauslahden mukaan ”meidän tehtävämme on huolehtia, että tähän on työvälineet”.
Kokoomuksen Timo Heinonen kiitti lakiesityksen lisäkeinoista puuttua koulujen pahimpiin käytösongelmiin. Samalla Heinonen ihmetteli, miksi opetusministeri Krista Kiuru (sd.) ei ottanut esitykseensä muun muassa OAJ:n toivomaa rehtorin oikeutta erottaa kolmeksi päiväksi perusasteelta.
Helsingin opetuslautakuntaa johtavan vihreiden Outi Alanko-Kahiluodon mukaan Helsingin Alppilan koulusta erotettu opettaja ylitti ”säädetyn voimankäytön oikeuden käydessään käsiksi oppilaaseen, joka ei millään tavalla aiheuttanut uhkaa opetustilanteessa”.
Alanko-Kahiluoto kiitti lakiesitystä siitä, ettei oppilaan erottamista uloteta perusasteelle. Hänen mukaansa on erittäin tärkeää, että ongelmat selvitetään moniammatillisessa tiimissä koulussa, joka on lapsen ”tärkeä arkiympäristö”.
– Kiitän myös siitä, että tähän lakiin ei ole ulotettu uusia fyysisiä kurinpitokeinoja, joita tosin yksikään taho ei ole esittänyt, ei myöskään OAJ, Outi Alanko-Kahiluoto sanoi.
Kokoomuksen Sofia Vikman kaipasi oikeutta estää kouluun pääsy kolmeksi päiväksi myös perusasteella. Hänen mukaansa se edesauttaisi muiden lasten turvallisuudentunteen palautumista ja olisi vaarallisesti käyttäytyvän lapsen etu. Tämä antaisi viestin siitä, että vaarallinen käytös johtaa selvittelyyn.
– Lasta ei jätettäisi missään tapauksessa yksin. Kolmen päivän poissaoloon olisi tarkoituksenmukaista yhdistää ammattimaiset tukitoimet sekä tapahtuneen ja sen taustojen perusteellinen selvittely, Sofia Vikman sanoi.
Vihreiden Satu Haapasen mukaan kukaan vanhempi ei halua lastaan erotettavan yhdeksikään päiväksi.
SDP:n Johanna Ojala-Niemelän mukaan esityksessä näkyy ”vahvasti SDP:n kädenjälki, koska tässä painotetaan erityisesti ennaltaehkäisyä”.
Ojala-Niemelän mukaan on tärkeää, että häiritsevästi käyttäytyvä lapsi tai nuori saa tarvitsemaansa apua eikä koulusta erottamista. Hän pyysi myös harkitsevaa ja maltillista käyttöä lukioiden kolmen päivän erottamisoikeudelle.
– Ovi auki ja ulos -tyyppinen ratkaisu ei palvele edes nuorta itseään, Johanna Ojala-Niemelä sanoi.
– Häiriköinnin taustalla on lähes aina pahaa oloa ja terveydellisiä ongelmia, hän jatkoi.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz kysyi selvennystä siihen, salliiko laki opettajan järjestää tupakoineille oppilaille keskustelun tupakoinnin haitoista. Zyskowicz viittasi Sastamalan Sylvään kouluun, jonka rehtori sai huomautuksen apulaisoikeuskanslerilta laitettuaan oppilaat jälki-istunnossa kirjoittamaan tupakan haitoista.
SDP:n Tuula Peltonen ei ymmärtänyt ”kovia kommentteja”, että ”täytyy laittaa heti koulusta ulos ja saada pois lähettyviltä, kun on vaaraksi muille”. Kun lapsella on ongelmia, hän tarvitsee Peltosen mukaan kaiken tuen.
Kokoomuksen Jaana Pelkosen mukaan ei ole muuta vaihtoehtoa kuin antaa opettajille ”järeämpiä toimintavaltuuksia”, mutta ”tämä ei saa merkitä kasvatusvastuun ulkoistamista yhteiskunnalle”.
Perussuomalaisten Kimmo Kivelän mukaan ”ojentaminen voi viestiä välittämisestä”. Hänen mielestään lapsi tarvitsee rakkautta ja rohkaisun sanoja, ja kun niitä eväitä ei kotoa ole tullut, tarvitaan yhteisön muuta tukea.
Kokoomuksen Timo Heinosen mukaan kukaan vanhemmista ei tietenkään halua lastaan erotettavan, jälki-istuntoon tai laukkua tarkastettavan. Heinonen huomautti, että nyt säädetään lakia, jolla puututaan pahimpiin ongelmatilanteisiin.
– Kyllä minua ihmetyttää sosialidemokraattien kanta siihen, että koulusta ei pitäisi voida akuutissa tilanteessa erottaa. Teidän mielestä sen voi tehdä lautakunta, joka kokoontuu kuukauden päästä, Timo Heinonen ihmetteli.
SDP:n Anneli Kiljusen mukaan jos lapsi on vaaraksi, hän tarvitsee vaativaa, kuukausien mittaista hoitoa. Se ei ole hänen mielestään peruste erottaa koulusta.
Opetusministeri Krista Kiuru vastasi debatin päätteeksi edustajien kysymyksiin. Kiurun mukaan kaikkia ongelmia häiriökäyttäytymisessä ei pystytä ratkaisemaan kurinpitotoimilla, vaan isompia asioita saadaan aikaan ”osallisuudella, yhteisöllisyydellä ja vuorovaikutuksella”.
Kiurun mukaan kolmen päivän erottaminen ei tule perusasteelle siksi, että ”tämä koskisi meidän aivan pienimpiä lapsiamme ja nuoriamme, seitsemänvuotiaita, siinä kuin se koskisi yläasteikäisiäkin nuoria”.
– Tilanteessa, jossa evättäisiin opetus perusasteella, meidän tehtävämme olisi taata oppilaan oppilashuoltojärjestelyt. En usko että täällä salissa on ketään joka uskoo, että pikaerottamisella pystyttäisiin ottamaan koppi siitä lapsesta, joka putoaa turvaverkon ulkopuolelle, Krista Kiuru sanoi.