– Valtion 55,1 miljardin euron budjetista puolustushallinto käyttää tänä vuonna 2,85 miljardia. Tämä edustaa noin viittä prosenttia valtion menoista ja noin prosenttia bruttokansantuotteestamme. Tämä on kansantaloudellisesti kestävä taso, mutta riittääkö se puolustuksemme järjestämiseen myös jatkossa, Haglund pohdiskeli valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina?
Tuoreimmassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa mainittiin epätasapaino puolustuksen tavoitetilan ja resurssien välillä. Tämä epätasapaino on muodostumassa jo tämän vuosikymmenen lopulla ja erityisesti ensi vuosikymmenellä.
– Selonteko toteaa, että ”puolustushallinnossa laaditun arvion mukaan lisätarve erityisesti suorituskyvyn ylläpitämiseksi on vuonna 2016 noin 50 miljoonaa euroa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa indeksikorotusten lisäksi”. Resurssitarve on siis kirjattu, mutta päätökset tehdään seuraavien vaalien jälkeen, Haglund huomautti.
Eduskunta on edellyttänyt, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin, jotta eduskunnalla on seuraavan vaalikauden alussa käytössään selvitys puolustuksen pitkän aikavälin haasteista ja niihin vastaamisesta. Haglundin mukaan hallitus onkin laatimassa yhdessä puolustusvoimien johdon kanssa informoinnista suunnitelman. Informointi on tarkoitus käynnistää ensi kuussa ja se toteutetaan puolustusministeriön johdolla.
– Eduskuntaryhmien puheenjohtajat kokoontuivat viime perjantaina asian johdosta ja päättivät seurantaryhmän perustamisesta informointiprosessiin liittyen. Tarkoitus on, että informointi on parlamentaarisesti kattavaa ja kaikki puolueet saavat saman informaation, Haglund kertoi.