Sarkomaa on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen, johon antamassaan vastauksessa Gustafsson ei vielä halunnut kirjata asiaa lakiin.
– Ajattelen niin, että edustaja Sarkomaankin peräämä koulurauhajulistus ja muu voisi olla osa tätä koulujen järjestyssääntöä, Gustafsson kuitenkin myönsi tiistaina, kun Sarkomaa oli nostanut eduskuntakeskustelussa ”koulukurilakipaketista” uudestaan esille esityksensä koulurauhasopimuksesta.
Sopimuksessa oppilaat, vanhemmat sekä koko koulun väki sopisivat yhdessä oman koulunsa käyttäytymis- ja pelisäännöt.
Sarkomaa ilahtui Gustafssonin puheenvuorosta.
– Hyvin linjattu, Sarkomaa sanoo ja kannustaa lakiesitystä työstävää sivistysvaliokuntaa viilaamaan ehdotusta linjan mukaiseksi.
Koulurauhasopimukselle luo hänen mukaansa perustan se, että eduskunnan käsittelyyn tulleissa koulujen työrauhaa turvaavissa säädöksissä on säännösehdotus, jonka mukaan opetussuunnitelman yhteydessä koulujen olisi laadittava oma suunnitelmansa kurinpito- ja ojentamiskeinojen käyttämisestä sekä henkilöstön ohjeistamisesta.
Sarkomaa on ehdottanut, että säädöksiin on myös kirjattava oppilaiden ja vanhempien vahva rooli suunnitelman tekemisessä yhteistyössä koulun väen kanssa. Sarkomaan mukaan koulutasolla mutta myös kodeissa tarvitaan lisää tietoa koulun kurinpito- ja ojentamiskeinoista.