– Osaamisen vahvistaminen ja nuoriin panostaminen on ainoa ja paras tie, jolla Suomi nousee pitkällä tähtäimellä. Vaikka on tiukkaa ja joudutaan säästämään, tulevaisuudenuskoa ei voida sammuttaa himmentämällä valoja perusopetuksesta tai korkeakouluista, Sanni Grahn-Laasonen toteaa.
Hän on tyytyväinen siitä, että hallitus luopui mekaanisesta oppivelvollisuusiän korottamisesta.
– On paljon järkevämpää mekaanisen korotuksen sijaan tukea niitä nuoria, jotka aidosti ovat syrjäytymisvaarassa.
– Samalla hallitus lisää rahoitusta perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja koulunkäyntiohjaajien palkkaamiseen. Uutta ajattelua, keksintöjä ja uusia osaajia tuottavat korkeakoulut saavat lisärahoitusta Suomen tulevaisuuden rakentamiseen, Grahn-Laasonen kiittää.
– Yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat tuottaa tähän maahan uutta työtä, uusia osaajia, tutkimustulosten kaupallistamisen kautta uusia yrityksiä. Nyt on korkeakoulujen vuoro näyttää, että nämä panostukset kannattavat ja alkaa tapahtua, hän jatkaa.
Valtio pääomittaa ammattikorkeakouluja ensi vuonna 50 miljoonalla eurolla ja sitoutuu pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti niiden hankkimia yksityisiä lahjoituksia vastaavasti enintään 150 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen indeksikorotuksen puolitus kompensoidaan ensi vuonna kertaluonteisesti.
Valtiovarainministerin esittämät säästöt yliopistojen määrärahaan, Suomen Akatemiaan ja Tekes-rahoitukseen perutaan. Aalto-yliopiston 70 miljoonan euron lisärahoitus siirretään tasaerissä kaikkien yliopistojen kilpailtavaksi vuoteen 2020 mennessä.
– Kilpailun lisääminen on hyvä asia, koska silloin parhaat tutkimushankkeet ja ideat voittavat, Grahn-Laasonen sanoo.