Eduskunnassa puhuttiin tiistai-iltana valmiuslaista. Kokoomuksen Juhana Vartiainen sanoi hallituksen toimien vaikuttavan järkeviltä, mutta halusi tuoda mukaan kolme talousnäkökohtaa.
– Ensinnäkin tämä on ilman muuta tilanne, jossa pitää käyttää julkistaloutta tällaisen sokin puskurina. Mutta muistakaamme, että suhdannepolitiikan liikkumavara on aina sitä suurempi, mitä lujempi on pitkän aikavälin näkymä, Juhana Vartiainen sanoi.
– Naapurimaa satsaa viileät 300 miljardia kruunua ja voi sen tehdä silmää räpäyttämättä, kun työllisyysaste on korkea ja julkistalous on vahva. Vain tiukan taloudenpidon maalla on varaa keynesiläisyyteen, muistetaan tämä.
Koronakriisi on Vartiaisen mukaan nimenomaan tilapäinen taloushäiriö.
– On tyypillistä, että kriisin keskellä oletetaan, että maailma on muuttunut pysyvästi, mutta tuskinpa kuitenkaan näin käy. Globalisaatio ja markkinatalous eivät ole loppumassa, vaikka monet niin toivoisivatkin, siitä yksinkertaisesta syystä, että ne tuottavat ihmisille kasvavaa hyvinvointia, jota kasvun kieltäjätkin tässä salissa toivovat, ainakin aina silloin, kun keskustellaan julkisista palveluista ja tulonsiirroista. Jossain vaiheessa tämäkin kriisi on ohi.
Kolmanneksi ekonomisti-kansanedustaja muistutti, että kriisi ei tarkoita, että Suomen julkistalouden pitkän aikavälin ongelmat olisivat poistuneet minnekään.
– Me olimme jo ennen kriisiä kestämättömällä uralla ja olemme kriisin jälkeen sitä entistä selvemmin. Ei ole pienintäkään syytä luopua hallituksen asettamista julkistalouden ja työllisyyden vahvistamisen vaatimuksista, Juhana Vartiainen sanoi.
– Päinvastoin, rakenneuudistusten tarve kasvaa kriisin vuoksi, ei vähene. Toivon hartaasti, että tässä salissa ei lähdetä flirttailemaan sellaisilla ajatuksilla, että työllisyystavoitteet saavat tässä myllerryksessä unohtua. Ne on nostettava entistä jykevämmin jalustalle, ja tulen siitä hallitusta muistuttamaan. Lupaan tehdä sen ennen kuin luottoluokittajat sen tekevät.