Ongelmien taustalla on EU:n vuonna 2009 aloittama itäinen kumppanuusohjelma. Sen tarkoituksena on tuoda assosiaatiosopimuksin kuusi entisen Neuvostoliiton maata Ukraina, Moldova, Valko-Venäjä, Armenia, Azerbaidzhan ja Georgia taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti lähemmäksi unionia sekä samalla rohkaista niiden sisäisiä uudistuksia antamatta niille kuitenkaan lupausta EU-jäsenyydestä.
Moldova, Ukraina ja Georgia ovat itse asettaneet lähentymisensä lopulliseksi tavoitteeksi unionin täysjäsenyyden. Kolme muuta tavoittelevat lähentymistä unioniin matalammalla profiililla.
Venäjä kuitenkin katsoo näiden entisen Neuvostoliiton alueiden kuuluvan omaan vaikutuspiiriinsä. Venäjä katsoo, että itäinen kumppanuus on suunnattu sitä vastaan. Venäjä onkin monin keinoin painostanut tätä sekstettiä luopumaan lähentymisestään unioniin. Näin on ollut viime aikoina erityisesti Armenian, Moldovan ja Ukrainan kohdalla.
Armenia ei ole allekirjoittanut sopimusta Venäjän painostuksen takia. Ukrainan syrjäytetty presidentti Viktor Janukovitsh kieltäytyi allekirjoittamasta jo neuvotellun sopimuksen ja kääntyi kohti Venäjää.
Passit jakoon ja menoksi
Kansaedustaja, Georgian parlamentin vähemmistöjohtaja David Bakradze totesi EPP-kokouksen yhteydessä, että Venäjä noudattaa Ukrainan kanssa samaa kaavaa kuin Georgian sodan yhteydessä vuonna 2008 vedotessaan ”venäläisväestön suojeluun” Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa.
– Venäjä jakaa venäläisperäiselle väestölle Venäjän passeja ja Venäjä sanoo sitten, että he tulevat suojelemaan Venäjän kansalaisia väkivallalta, Bakradze.
Hän epäilee, että seuraavina kohteina Ukrainan jälkeen ovat jälleen Georgia ja Romania sekä Ukrainan välissä sijaitseva Moldova.
Samaa mieltä oli amerikkalainen Stephen B. Nix, joka toimii Kansainvälisen republikaani-insituutin Euraasian aluejohtajana.
– Moldova ja Georgia tulevat kokemaan koventuneen painostuksen seuraavan puolen vuoden aikana, hän arvioi.
Bakradze myös varoitti neuvotteluista Venäjän kanssa viitaten kokemuksiin Georgian sodan kohdalla.
– Neuvotteluissa Ukrainasta on riskinä se, että laittomat vaatimukset saavat neuvotteluissa laillisen muodon. Ikään kuin Venäjällä olisi ollut joku laillinen oikeus Krimin miehittämiseen.
Hänen näkemyksensä mukaan Georgian hyökkäyksen kohdalla vuonna 2008 Venäjä laski, että hyökkäyksen hinta on halpa, niin kuin lopulta olikin.
– Riski laskettiin ja se kannatti ottaa, eli miehittää osa Georgiasta. Hänen mielestään Venäjälle asetettujen sanktioiden on oltava päällä samanaikaisesti, kun sen kanssa neuvotellaan Krimistä.
Disinformaatio on riski
Myös eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.) näki yhtäläisyyksiä Georgian vuoden 2008 sodan ja Ukrainan välillä. Hänen mukaansa kyseessä on samanlainen puskurialue-ajattelu.
– Aseet vaikenivat viidessä päivässä, mutta aluekysymykset ovat yhä auki ja niitä ratkotaan edelleen Genevessä.
Stubb oli kuitenkin Ukrainan kriisin kohdalla tyytyväinen siitä, että Ukraina ja Venäjä ovat olleet kylmäpäisempiä kuin Venäjä ja Georgia vuonna 2008.
– Vaikka kielenkäyttö on ollut kovaa, pää on pysynyt kylmänä, hän sanoi viitaten siihen, että osapuolet eivät ole tulittaneet toisiaan.
Hän oli kuitenkin huolissaan valtavasti disinfomaation määrästä, joka leviää muun muassa sosiaalisen median kautta.
– On oltava hyvin varovainen. Yksi väärä tieto voi johtaa tilanteen eskaloitumiseen ja jopa sotaan.
Stubb ei kuitenkaan vaipunut synkkyyteen.
– Muutaman viikon tai kuukauden kuluttua toivon, että assosiaatiosopimus Ukrainan kanssa voidaan aloittaa ja Venäjä vetäytyy Krimiltä.