Demokratia-aktivisti ja entinen shakin maailmanmestari Garri Kasparov syyttää Yhdysvaltain presidentinvaalien häirinnästä Venäjän presidentti Vladimir Putinia.
Yhdysvallat karkotti viime viikolla 35 venäläisdiplomaattia ja sulki Venäjän hallussa olleita rakennuksia tiedusteluelinten paljastaman häirinnän johdosta. Kasparovin mielestä vastatoimia olisi kohdistettava myös presidentti Putiniin henkilökohtaisesti.
– Mitään merkittävää ei tapahdu Venäjällä eikä Venäjä toteuta mitään toimia ilman, että totaalista valtaa ensin presidenttinä ja sitten kiistattomana diktaattorina 17 vuotta käyttänyt mies ei olisi siitä tietoinen, Kasparov toteaa Washington Postissa julkaistussa kirjoituksessaan.
– Eliminoituaan Venäjältä järjestelmällisesti kaikki poliittisen ja yhteiskunnallisen opposition muodot, Putin käänsi hyökkäyksensä niitä ulkovaltoja vastaan, jotka voisivat heikentää hänen otettaan, jos niin päättäisivät, Kasparov jatkaa.
Hänen mukaansa Yhdysvaltain ongelmana ei olekaan Venäjä, vaan omasta valta-asemastaan ja vauraudestaan kiinni pitävä Vladimir Putin. Siksi myös vastatoimet pitäisi suunnata suoraan Putinia ja tämän auktoriteettia vastaan.
– Ellei ole uskottavaa uhkaa iskusta, joka voisi horjuttaa Putinin otetta vallasta Venäjällä, hän ei lopeta, Kasparov sanoo.
Hän ehdottaa presidentti Putinin ja tämän tovereiden ulkomaille piilotettujen varojen paljastamista ja jäädyttämistä sekä heidän viisumiensa peruuttamista. Kansainvälisillä foorumeilla Putinia ei hänen mielestään tulisi enää kohdella tasavertaisena neuvottelukumppanina vaan paariana.
KGB-strategia kantaa hedelmää
Putinin ulkomailla toteuttama seikkailupolitiikka pitäisi Garri Kasparovin mukaan padota tekemällä selväksi, että sen hintana voi olla valta-aseman vaarantava geopoliittinen nöyryytys.
Hän muistuttaa Neuvostoliiton vetäytymisestä Afganistanista talvella 1989. Vetäytyminen osoitti, että imperiumi on haastettavissa, ja sysäsi liikkeelle tapahtumien vyöryn, jonka seurauksena Neuvostoliiton johtoasema myös Itä-Euroopassa romahti hyvin lyhyen ajan kuluessa.
Kylmän sodan vuosikymmenet merkitsivät Kasparovin mukaan karua elämää sadoille miljoonille ihmisille rautaesiripun takana ja jatkuvaa sodan uhan läsnäoloa myös lännessä, eikä kukaan tuon vaiheen kokenut ei kutsuisi sitä vanhoiksi hyviksi ajoiksi.
– Se, mitä silti kaipaan, on se moraalinen kirkkaus, joka voitti kylmän sodan. Kun muistot siitä, miltä todellinen pahuus näytti, ovat haalistuneet, sen tilalle on noussut moraalisen välinpitämättömyyden vuoksi.
Kuuban edesmennyt johtaja Fidel Castro oli Kasparovin mukaan brutaali diktaattori, jota silti ylistetään ympäri maailman. Elokuvaohjaaja Oliver Stonen hän sanoo toistavan samaa antiamerikkalaista propagandaa, jota julkaistiin jokaisessa neuvostoajan historiateoksessa.
Nyt Yhdysvaltain republikaanien keskuudessa mitataan Venäjän johtajalle jopa korkeampia suosiolukemia kuin maan omalle istuvalle presidentille, Kasparov huomauttaa.
– Putinin klassinen KGB-strategia hajota ja hallitse istuu täydellisesti tällaiseen ylenpalttisen puoluepolitisoituneeseen aikaan.
Nykyisin New Yorkissa asuva Garri Kasparov tunnetaan presidentti Vladimir Putinin hallinnon leppymättömänä arvostelijana. Hän toimii perustamansa Human Rights Foundation -järjestön johdossa ja osallistuu aktiivisesti Venäjän yhteiskunnallista kehitystä koskevaan keskusteluun.
Toimittaja: HEIKKI HAKALA.