Eurovaalien jälkeen EU:ssa käynnistyy neuvottelut Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajan nimityksestä.
Tämänhetkinen pääjohtaja Mario Draghi jättää paikkansa lokakuussa.
The Financial Timesin (FT) mukaan seuraajaehdokkaat jakautuvat kahteen leiriin: Draghin rahapoliittista elvytystä kannattaviin ja sitä vastustaviin henkilöihin.
EKP pumppasi finanssikriisivuosina arvopaperien osto-ohjelmillaan lisärahaa markkinoille. Arvopaperien osto-ohjelma päättyi vuoden vaihteessa, mutta takaisin maksettavan pääoman uudelleen sijoittaminen jatkuu.
Seuraajaehdokkaan valinta riippuu osittain myös Euroopan mahtivaltioiden Saksan ja Ranskan poliittisesta väännöstä EU-nimityksissä.
Jos EU-komission puheenjohtajaksi valitaan saksalainen, EKP:n pääjohtajaksi tuskin valitaan saksalaista. Jos taas ranskalainen valitaan komission puheenjohtajaksi, EKP:n johtoon ei todennäköisesti astu ranskalainen.
FT listaa seitsemän mahdollista seuraajaehdokasta.
Saksan keskuspankin pääjohtaja Jens Weidman vastusti elvytystoimia ja halusi niiden lakkauttamista aikaisemmin.
Entinen Suomen Pankin pääjohtaja ja EU-komissaari Erkki Liikanen on asettunut elvytystä kannattavien ja vastustavien henkilöiden väliin.
Ranskan keskuspankin nykyinen pääjohtaja François Villeroy de Galhau lasketaan elvytyspolitiikan kannattajien ryhmään.
EKP:n johtokunnan jäsen Benoît Cœuré on kannattanut elvytystoimien vähentämistä.
Hollannin keskuspankin pääjohtaja Klaas Knot on kannattanut Weidmanin tapaan elvytystoimien lakkauttamista, mutta hän antoi kuitenkin tukensa Draghille tämän luvattua ”tehdä mitä tahansa” euron puolustamiseksi.
Suomen Pankin pääjohtaja ja entinen komissaari Olli Rehn on kannattanut kriisitoimien vähentämistä.
Euroopan kriisirahastojen johtajana toimiva saksalainen Klaus Regling oli avainasemassa Kreikan apupaketeista neuvoteltaessa. Hän aiemmin vastustanut euroalueen taloudellista ja poliittista syventämistä.