Vuosia kestäneiden valmistelujen jälkeen Saksan, Ranskan ja Espanjan yhteinen hävittäjähanke on kariutunut, kirjoittaa saksalainen Tagesspiegel. Sen hallituslähteiden mukaan Saksan liittokansleri Friedrich Merz ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat päätyneet yhteiseen arvioon, jonka mukaan yritykset Dassault Aviation ja Airbus eivät kykene löytämään yhteisymmärrystä yhteisen taistelukoneen rakentamisesta.
– Liittokansleri Merz on siksi ehdottanut presidentti Macronille, ettei yhteisen taistelulentokoneen kehittämistä enää jatketa, lähteet kertoivat.
FCAS-hankkeen (Future Combat Air System) ”varsinainen ydin” aiotaan kuitenkin säilyttää eurooppalaisena ”järjestelmien järjestelmänä”. Taistelupilveksi kutsutun järjestelmän on tarkoitus toimia eräänlaisena hermostona, joka yhdistää lentokoneet, droonit ja muut komponentit yhdeksi integroiduksi kokonaisuudeksi.
Arvovaltaisen hankkeen käynnistivät heinäkuussa 2017 silloinen liittokansleri Angela Merkel ja Macron. Airbusin ja Dassaultin näkemykset tulevan hävittäjän ominaisuuksista ovat kuitenkin viime vuosina erkaantuneet huomattavasti toisistaan.
Dassault vaati itselleen poikkeuksellisen suurta osuutta hankkeesta sekä sen johtovastuuta. Saksan puolelta puolestaan korostettiin, että Dassaultin tulisi noudattaa olemassa olevia sopimuksia, joiden mukaan yritysten olisi osallistuttava projektiin tasavertaisesti. Kiistoja työnjaosta oli esiintynyt jo aiemminkin. Hankkeen Espanjan teollisuuskumppanina toimi Indra, joka pysytteli kiistojen ulkopuolella.
FCAS olisi toteutuessaan ollut Euroopan suurin ja kallein puolustushanke. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin yli 100 miljardia euroa.
Kyse ei ollut pelkästä hävittäjästä, vaan kokonaisesta ilmasodankäyntijärjestelmästä, jossa miehitetty lentokone toimisi yhdessä aseistettujen ja aseistamattomien droonien kanssa. Suunnitelman mukaan järjestelmän oli määrä korvata vuodesta 2040 alkaen Saksan asevoimien käyttämä Eurofighter Typhoon sekä Ranskan Dassault Rafale.
Saksa, Ranska ja Espanja olivat kuukausien ajan yrittäneet löytää ratkaisun hankkeen toteuttamiseksi. Merz totesi hiljattain, että yksi keskeinen ongelma oli maiden erilaiset tarpeet. Ranska tarvitsee seuraavan sukupolven hävittäjän, joka kykenee kantamaan ydinaseita ja toimimaan lentotukialuksilta. Saksan asevoimilla ei ole vastaavaa vaatimusta.
Saksan puolelta ehdotettiin lopulta kompromissina mallia, jossa FCAS toteutettaisiin kahden erilaisen lentokoneen varaan. Ranska kuitenkin torjui ehdotuksen.
Macron on jo vuosia ajanut eurooppalaista strategista autonomiaa ja yhteisiä puolustushankkeita. Kuitenkin yksi Euroopan kunnianhimoisimmista puolustusteollisista projekteista kaatui juuri teollisuuspoliittisiin ristiriitoihin yhden läheisimmän kumppanin kanssa.