”Freelancereiden turvaverkon reikää ei paikata tällaisella kohtelulla”

Kulttuurialan freelancerit laskevat menetyksiksi 200 miljoonaa euroa, tukea tuli 15 miljoonaa.

– Kulttuurialan freelancereille on saatu opetus- ja kulttuuriministeriöstä 15 miljoonan euron tukipotti. Se jäi moninkertaisesti pienemmäksi kuin tarve, toteaa Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen.

Hän toteaa, että vuosi ilman tuloja ja mahdollisuutta tehdä omaa työtään on kenelle tahansa kova koettelemus eikä loppua ole näkyvissä.

– Moni voi huonosti, moni on vaihtanut alaa. Kyseessä kokonainen toimiala ja sen uskottavuus oikeana elinkeinona. Nyt on kiinnitettävä huomiota freelancer-tuen jakotapaan ja jakokriteereihin. Mitä vähemmän rahaa on käytettävissä, sitä tärkeämpää on, että se kohdistuu tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti sinne, mihin rajoitusten aiheuttamat menetykset ovat osuneet pahimmin, Vänttinen sanoo.

Hänen mukaansa keskeisenä perusteena tulee olla rajoituksista johtuneet nettomenetykset. Nämä menetykset ovat suurimmat niillä esittävillä taiteilijoilla, joiden työ on käynyt mahdottomaksi yleisörajoitusten vuoksi. Näistä menetyksistä musiikkiala on toimittanut ajantasaista tietoa päättäjille keväästä 2020 lähtien.

Vänttinen huomauttaa, että esittävän taiteen freelancereiden työmarkkinat koostuvat epätyypillisestä työstä, jossa ihmisen status on niin epävarma ja epästabiili, että esimerkiksi työttömyyskassaan kuuluu vain alle kolmannes musiikkialan freelancereista.

– Monet työntekijäasemassakin toimineet freelancerit on katsottu työttömyysturvassa yrittäjiksi, eivätkä he ole voineet saada päivärahaa – eikä tämä ole ainoa järjestelmään liittyvä ongelma. Säästöjä ei enää vuoden työttömyyden jälkeen ole, jos on ollutkaan, Vänttinen toteaa.

Hän huomauttaa, että käytännössä esittävän taiteen rajoitustilanne ei poikkea esimerkiksi ravintola-alalle tulossa olevasta sulusta.

– Vaikka musiikin esittämistä ei ole sinänsä kielletty, yleisön kokoontuminen kuuntelemaan on kielletty. Jos silloin ei ole kyseessä faktinen taiteen elävän esittämisen kielto, niin silloin voitaisiin yhtä hyvin perustein sanoa, että itänaapurissamme vallitsee vapaa demokratia tai Kiinassa sananvapaus.

Hallituksen lisäavustus taiteen ja kulttuurin toimijoille on luvassa 15 miljoonaa euroa, kun freelancereiden tulonmenetykset ovat vähintään 200 miljoonaa euroa.

”Ei helpota kenenkään arkea”

Myös Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen on ollut pettynyt lisätuen määrään.

– 15 miljoonaa euroa koko kulttuurialan freelancereille, kun jo pelkästään musiikkialan freelancereiden tulonmenetykset ovat yli 100 miljoonaa euroa! Olen todella pettynyt, vähintäänkin kaksinkertaista odotin. Ymmärrän toki, että koko menetystä olisi mahdoton kerralla korvata, mutta tuo summa tulee hajoamaan niin pieniin osiin, että se ei helpota kenenkään arkea.

Poimintoja videosisällöistämme

Kärkisen mukaan suureksi häviäjäksi jää nyt joukko, joka massiivisten tulonmenetysten lisäksi kärsii myös surkeasta työttömyys- ja sosiaaliturvasta.

– Turvaverkossa on reikä, eikä sitä paikata tällaisella kohtelulla, hän sanoo.

Kokoomus: Freelancereiden tilanne vaatii akuutteja toimia

Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Paula Risikko, Sari Multala ja Sofia Vikman peräsivät tiistaina hallitukselta järeämpiä toimenpiteitä kulttuurialalle. Erityisesti freelancer-toimijoiden tilanne on haastava sillä heidän tulonsa muodostuvat useista eri lähteistä.

– On hyvä, että hallitus on tarjonnut akuutissa hädässä myös erilaisia tukia. Näihin liittyy kuitenkin omat haasteensa. Tukia on jaettu eri ministeriöiden ja virastojen toimesta: on yritysten kustannustukea, suunnitteilla olevaa tapahtumatakuuta ja suoraan toimijoille jaettavia tukimuotoja. Tällä hetkellä vaikuttaa, ettei kenelläkään ole kokonaisuutta hallussa. Tarvitaan vahvempaa koordinaatiota ministeriöiden ja eri rahoittajatahojen välillä, edustajat toteavat.

Saadun palautteen perusteella on käynyt selväksi, että tukimuodot eivät ole kohdistuneet tarkoituksenmukaisesti. Suomessa freelancer-toimijat ovat jääneet tukien osalta väliinputoajiksi. Esimerkiksi Tanskassa on luotu malli kulttuurialan freelancereiden tukemiseksi. Siinä muun muassa ammattimaisuus todetaan edellisvuosien tulojen avulla.

– Suomi voisi ottaa tässä esimerkkiä Tanskasta freelancereille suunnitellun tukimallin rakentamisessa. Tämä on yksi keino, jolla varmistamme, että meillä on kulttuuria myös tulevaisuudessa”, jatkavat edustajat.

Monella freelancerilla tekijänoikeuskorvaukset ovat osa toimentuloa.

– Työttömyyskorvausta tekijänoikeuskorvaukset eivät kerrytä, mutta kuitenkin leikkaavat työttömyyspäivärahaa. Tämä epäkohta on korjattava pikimmiten, kokoomusedustajat esittävät.

Mainos