Huoltovarmuusreservi on yhteiskunnalle yksi tapa turvata sähköjärjestelmän toimivuus myös poikkeusoloissa, todetaan perjantaina julkaistussa Fortumin energiakatsauksessa.
Fortumin yhteiskuntasuhteiden johtaja Esa Hyvärinen totesi, että huoli sähkön riittävyydestä on suoraa seurausta Euroopassa harjoitetusta energia- ja ilmastopolitiikasta.
– Vaikka sähkön kysyntä ei ole kasvanut, uutta tuotantoa on syntynyt runsaasti tukien takia, hän sanoo.
Tarjonnan ja kysynnän epäsuhta on johtanut sähkön hintojen merkittävään laskuun. Erityisesti Suomessa perinteisesti varatuotantona toimivat lauhdevoimalaitokset ovat tulleet kannattamattomiksi, ja niitä on viime vuosien aikana suljettu tai ne ovat sulkemisuhan alla. Samalla markkinat ovat tulleet haavoittuvaisemmiksi.
Tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto on vaihtelevaa ja säästä riippuvaista. Vaihtelevan energian kasvu voidaan normaalioloissa tasapainottaa yhteispohjoismaisen energiamarkkinan voimakkaalla kehittämisellä ja tuonnilla.
– Suomi voi kuitenkin tarvita lisäturvaa sähköjärjestelmän vakavissa tai pitkäkestoisissa poikkeusoloissa, jolloin pohjoismainen sähkömarkkina ei toimi normaalisti, Fortum toteaa.
Sähkönsaanti Suomessa voi olla uhattuna esimerkiksi monen suuren voimalaitoksen samanaikaisessa ja pitkäkestoisessa häiriössä, äärimmäisissä luonnonolosuhteissa tai maiden välisten siirtoyhteyksien vakavissa häiriöissä.
Tällaisten tilanteiden varalle Fortum kannattaa uuden passiivisen huoltovarmuusreservin perustamista turvaamaan riittävän lauhdekapasiteetin varallaolon.
Fortumin mukaan huoltovarmuusreservi pidettäisiin irrallaan sähkömarkkinoista, mikä selkeyttäisi työnjakoa sähkömarkkinoiden ja huoltovarmuuden välillä.
Toimiva sähköjärjestelmä turvaa yhteiskunnan toimivuuden ja väestön turvallisuuden. Fortumin energiakatsauksessa ehdotetaan, että sähkönsaannin turvaaminen olisi luontevinta järjestää keskitetysti, yhteisin varoin. Järjestelyn kustannukset ovat arviolta joitakin kymmeniä miljoonia vuodessa.
– Mahdollisesta huoltovarmuusreservistä on tehtävä poliittinen päätös ennen kuin viimeisetkin lauhdevoimalat on suljettu ja purettu, Hyvärinen toteaa.
– Uusiutuvien energialähteiden osuus varmasti kasvaa jatkossakin poliittisten uusiutuvan energian tavoitteiden mukaisesti. Kehityksen johdosta politiikkojen on päätettävä, onko Suomen jatkossakin oltava riittävän omavarainen sähkön tuotannossa poikkeusoloissa vai ei, hän jatkaa.
Fortumin energiakatsauksen Miten varmistetaan sähkönsaanti poikkeusoloissa? ovat kirjoittaneet Iivo Vehviläinen ja Mikko Kara Gaia Consulting Oy:stä. Raporttia varten kerättiin asiantuntijanäkemyksiä Energiateollisuus ry:stä, Fingrid Oyj:stä, Huoltovarmuuskeskuksesta, Metsäteollisuus ry:stä, Suomen ElFi Oy:stä sekä työ- ja elinkeinoministeriöistä.