Porin SuomiAreenassa puhuneen FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan eläketurva kattaa hyvin senioriajan peruskulut, mutta sen rinnalle on luotava keinoja omaan säästämiseen muita tarpeita varten.
Eläketoimijoiden tekemän tuoreen kyselyn mukaan vain 45 prosenttia suomalaisista on samaa tai osittain samaa mieltä siitä, että eläke turvaa työuran jälkeen kohtuullisen toimeentulon.
– Luottamus suomalaiseen eläkejärjestelmään on syyttä suotta niin huonoissa lukemissa kuin eläketoimijoiden yhteinen kysely osoittaa. Työeläkejärjestelmä kestää hyvin sen tarkoituksen, mihin se on tehty – eli kattamaan vanhuuden ajan normaalista elämisestä aiheutuvat kulut, Kauppi toteaa tiedotteessaan.
– Eläkejärjestelmän rinnalle tarvitaan lisäksi ihmisten omaehtoista ja vapaaehtoista varautumista, eli säästämistä vanhuuden hoivatarpeesta aiheutuviin kustannuksiin.
Hänen mukaansa sama periaate toimii vanhuuteen varautumisen lisäksi myös muussa vakuuttamisessa.
Kauppi korostaa lakisääteisten ratkaisujen olevan luotettavia ja luovan erinomaisen pohjan, mutta omaan varautumiseen pitäisi kannustaa myös muussa kuin vanhuuteen varautumisessa.
Henkivakuutus osa ratkaisua
Jotta omaehtoinen lisävarautuminen erilaisiin elämäntilanteisiin olisi mahdollisimman kannustavaa, tulisi valtiovallan Kaupin mielestä rohkaista sitä kaikin tavoin, eikä missään tapauksessa asettaa lisäesteitä.
Valtiovarainministeriö on äskettäin lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen perintö- ja lahjaverolakia koskevasta lakiesityksestä, jonka mukaan henkivakuutuskorvausten verotusta kiristettäisiin. Tällä hetkellä henkivakuutuskorvaukset ovat laissa määritellyille lähiomaisille pääsääntöisesti perintöverosta vapaita 35 000 euroon asti.
– Lakiluonnoksen mukainen perintöveron kiristäminen rapauttaa ajatusta omaehtoiseen säästämiseen kannustamisesta. Eläkejärjestelmät ja niitä täydentämään tarkoitetut vapaaehtoiset vakuutukset on tehty tuomaan taloudellista turvaa silloin, kun työkyky on jostain syystä vaarassa tai menetetty, oli kyse sitten vanhuudesta, kuolemasta, sairaudesta tai tapaturmasta, Kauppi kertoo.
Kaupin mukaan henkivakuutusjärjestelmä on luotu tuomaan turvaa tilanteeseen, jossa perheen elättäjä menehtyy ja taloudelliset vastuut jäävät lesken ja lasten kannettaviksi.
– Valtiovarainministeriön lakiluonnos ei tue ajatusta, jossa kansalaisia kannustettaisiin itse varautumaan erilaisiin ikäviin tilanteisiin elämässä. Myös riskihenkivakuutus on vapaaehtoista varautumista, mutta kuoleman, ei vanhuuden varalle.
Eläketoimijoiden kyselyn teki IRO Research Oy toukokuun viimeisellä viikolla. Työelämää koskevia kysymyksiä kysyttiin tuhannelta suomalaiselta. Toimeksiantajina olivat Etera, Ilmarinen, Kela, Keva, Tela ja Varma. Tutkimuksen otos edustaa suomalaisia iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kyselyn luotettavuusväli on +- 3,2 prosenttia.