FK vastustaa Talletussuojarahaston valtiollistamista – kriisinratkaisuvirasto tarpeeton

Finanssialan Keskusliitto FK vastustaa Talletussuojarahaston siirtämistä osaksi uutta kotimaista kriisinratkaisuvirastoa.

Tätä esitetään torstaina julkistetussa valtiovarainministeriön kriisinratkaisutyöryhmän mietinnössä. FK:n mielestä Suomeen ei ole tarvetta perustaa erillistä Finanssialan kriisinratkaisuvirastoa muun muassa siksi, että suurimpien luottolaitosten osalta kriisinratkaisutehtävien toimivalta on eurooppalaisella kriisinratkaisuneuvostolla.

FK:n mukaan työryhmän mietinnössä ei ole esitetty riittäviä perusteita muuttaa kotimaisen Talletussuojarahaston nykyistä hallintomallia.

– Talletussuojarahasto on toiminut moitteettomasti vuodesta 1998, mikä todetaan useaan otteeseen työryhmän mietinnössä. Finanssivalvonnan valvonnassa toimivassa rahastossa on varoja tällä hetkellä noin miljardi euroa, mikä on merkittävästi yli direktiivin säätämän tavoitetason, toteaa FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Hänen mukaansa talletussuojan hallinto ei ole valtiollinen tehtävä.

– EU-säännökset eivät millään tavalla edellytä hallintomallin muutosta. Rahaston itsenäisyys suojaa rahastoitujen varojen ajautumiselta valtiontalouden menojen katteeksi. Kyse on viime kädessä pankkien asiakkaiden rahoittamasta rahastosta suomalaisten tallettajien turvaksi, Kauppi korostaa.

Itsenäisen Talletussuojarahaston ansiosta vuonna 2008 Suomessa onnistuttiin ripeästi ja tehokkaasti ratkaisemaan kaatuneiden islantilaispankkien tallettajien tilanne ilman julkisen sektorin rahoitusta. Rahaston ja sen suurimpien jäsenpankkien vapaaehtoinen vastuunkanto mahdollisti tilanteen nopean ratkaisemisen.

EU-säännökset edellyttävät, että jatkossa korvaukset maksetaan tallettajille aiempaa nopeammin. Kaupin mukaan nopeutettu korvausprosessi edellyttää Talletussuojarahastolta ja sen jäsenpankeilta tiiviistä yhteistyötä kehittyvän pankkitekniikan hyödyntämisessä.

Uuden viraston perustamista perustellaan mm. kriisinratkaisusuunnitelmien työllistävällä vaikutuksella. Kaupin mielestä peruste on ontuva, koska suurimpia suomalaisia luottolaitoksia koskeva kriisinratkaisutehtävien toimivalta on jatkossa eurooppalaisella kriisinratkaisuneuvostolla.

Lue myös: Jan Vapaavuori: Rahoitusmarkkinakriisien ennaltaehkäisyä tehostettava

Mainos