Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder esittää keskustelualoitteessaan maan tuleville hallituksille, työnantajille sekä palkansaajille yhteiskuntareseptiä vuoteen 2027.
Fjäder ilmoittaa olevansa valmis neuvottelemaan työmarkkinarakenteiden uudistamisesta siten, että nykyisiä rakenteita täydentäisivät koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen tuoma turva.
– Ministeriöiden kansliapäälliköt totesivat tilannekuvassaan hallitusohjelmaneuvotteluiden tueksi keväällä 2015, että osaamiseen perustuva kilpailuetumme on katoamassa. Siksi tulevien hallitusten on pidettävä suomalaisten osaamistason nostamista strategisena tavoitteena.
Yhteiskuntasopimus edellyttää onnistuakseen luottamusta sekä työmarkkinaosapuolten kaksikantaisessa toiminnassa että työmarkkinaosapuolten ja valtion kolmikantatoiminnassa. Fjäder listaa yhteensä 25 ainesta, joiden tulisi sisältyä yhteiskuntareseptiin.
Vuosittaiset työmarkkinaneuvottelut
Fjäder esittää luottamusta lisäävänä toimena kaksikannassa muun muassa, että osapuolet ottavat käyttöön vuosittaiset alakohtaiset työmarkkina-analyysit.
– Tarkoitus on jokaisella alalla käydä jatkuvaa vuoropuhelua alan tai sektorin kilpailutilanteesta suhteessa kilpailijamaihin ja työllisyystilanteesta sekä yhteinen analyysi tulevaisuudesta. Lisäksi olisi tarkoitus miettiä yhteisiä keinoja, joilla voidaan nostaa tuottavuutta ja työllisyyskehitystä. Tavoitteena tulisi olla, että ala menestyisi mahdollisimman hyvin. Tällainen prosessi toisi mukanaan luottamusta ja vähentäisi vastakkainasettelua, Fjäder sanoo.
Lisäksi hän on valmis neuvottelemaan työrauhajärjestelmästä tai paikallisesta sopimisesta, kunhan ensin varmistetaan luottamusmiesten toimintaedellytykset.
Poliittinen päätöksentekokyky takaisin
Kolmikantapöydässä Fjäder asettaa reunaehdoksi, että tulevat hallitukset panostavat järjestelmällisesti koulutukseen ja tutkimukseen. Hänellä on valmiudet neuvotella maltillista palkankorotuksista tulevina vuosina, kunhan valtio varmistaa palkansaajien ostovoiman säännöllisillä veronalennuksilla kunnes saadaan talouden käänne aikaiseksi ja kasvu-uralle.
Kaikkein tärkeimpänä Fjäder pitää poliittisen päätöksentekokyvyn palauttamista, jotta pohjaa luottamuksen rakentamiselle syntyisi.
– Valtiovallan pitää lähivuosina huolehtia ostovoimasta myös veropoliittisin keinoin esimerkiksi valtion verotaulukoiden inflaatiotarkistuksin. Tarvitaan tietenkin vahva vientivetoinen kasvu, jonka kautta työttömyys vähenee ja yhteiskunnan verotuotto kasvaa. Vain näin voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut kuten koulutus.
Uusi oma palkkamalli
Työn verotus on Akavalle kaikkein tärkein veropoliittinen asiakokonaisuus. Fjäder ilmoittaa olevansa valmis uuteen palkanmuodostusmalliin, joka ei olisi kopio Saksan mallista, vaan Suomen oma.
Suomen työmarkkinoilta poistuu vuosittain 10 000 henkilöä enemmän kuin saadaan uusia työntekijöitä. Työikäisten määrä vähenee noin 14 000:lla maahanmuutosta huolimatta. Akavassa katsotaan, että kiristynyt kansainvälinen kilpailu luo painetta uudistaa työmarkkinoita. Tämä tarkoittaa joustavuuden, koulutuksen ja verotuksen lisäksi palkkapoliittista linjaa, jossa palkankorotukset ja maltillinen veroaste turvaavat palkansaajan ostovoimaa ja palkankorotuksissa huomioidaan tuottavuuskehitys.
Akava tavoittelee myös työaikalain uudistusta, koska nykyinen on tehty suljetun teollisuusyhteiskunnan oloihin eikä enää sovellu globaalissa it- ja palveluyhteiskunnassa. Samoin etujärjestöllä on halua uudistaa työttömyysturvaa, kunhan sen tasoa voidaan työttömyyden alussa parantaa ja auttaa nykyistä nopeampaa työllistymistä.
Yli 55-vuotiaat pidettävä työelämässä
Työnantajan mahdollisuutta irtisanoa työntekijöitä tuotannollisin perustein tulisi rajata, ja työnantajan vastuuta muutosturvan rahoituksesta Akava haluaa lisätä tilanteissa, joissa voitolliset yritykset irtisanovat tuotannollistaloudellisin perustein.
Ikääntyneiden työntekijöiden suojan parantamiseksi pitää Akavan mukaan harkita työnantajan omavastuun korottamista tuotannollistaloudellisissa irtisanomisissa, jolloin nykyinen työttömyysputki voisi käydä tarpeettomaksi.