Finanssivalvonta Fivan mukaan maamme finanssisektorin vahva vakavaraisuus antaa kuitenkin puskuria kohdata toimintaympäristön heikkeneminen.
– Toimijoiden on kuitenkin varauduttava kasvaneisiin riskeihin, joita tuovat niin heikkenevät talousnäkymät kuin kasvanut kyberhyökkäysten uhka, Fiva toteaa tiedotteessaan.
– Finanssivalvonta seuraa toimintaympäristöä tehostetusti ja monipuolisesti muiden suomalaisten ja Euroopan tason viranomaisten kanssa. Varautuminen riskeihin uudessa tilanteessa on tärkeää sekä finanssisektorin että koko yhteiskunnan kannalta, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa.
Suomen finanssisektorin suorat altistumat Venäjälle ovat pienet. koko pankkisektorin taseesta alle 0,1 prosenttia, vakuutustoimijoiden sijoituksista noin 0,3 prosenttia ja rahastoyhtiöiden sijoituksista noin 0,4 prosenttia altistuu suorille Venäjä-riskeille.
Liiketoiminnan vaikeutuessa Venäjällä ja Venäjän kanssa myös finanssisektorille syntyy kuitenkin epäsuoria altistumia, joita ei Fivan mukaan pystytä vielä arvioimaan. Suomen sijainti Venäjän reunamarkkinana on näkynyt myös osakekursseissa, koroissa ja luottoriskiltä suojautumisen hinnoittelussa.
Euroopan unioni on asettanut Venäjää kohtaan useita pakotteita, jotka ovat sitovaa lainsäädäntöä Finanssivalvonnan valvottaville. Finanssivalvonta valvoo pakotteiden noudattamista osana operatiivisten riskien ja säädöstenmukaisuuden valvontaa.
Valvonta kohdistuu erityisesti pankkisektorille sekä keinoihin kiertää pankkijärjestelmää esimerkiksi kryptovaluuttojen avulla.
Myös kyberhyökkäysten riski finanssialan toimijoita ja palveluntarjoajia kohtaan on kohonnut sodan seurauksena. Finanssivalvonta edellyttää valvottaviltaan maksu- ja tietojärjestelmiin, tietoturvallisuuteen ja jatkuvuussuunnitteluun liittyvien määräysten ja ohjeiden noudattamista ja sen varmistamista, että niiden suojaukset erilaisia kyberuhkia vastaan ovat ajan tasalla.
Ajanjaksolla 28.2.2022-2.3.2022 muutamaan suomalaiseen pankkiin kohdistui palvelunestohyökkäyksiä, jotka aiheuttivat katkoja ja hidastumista verkko- ja mobiilipankeissa. Hyökkäysten tekijöistä ei ole tietoa, mikä on tavanomaista tällaisissa tapauksissa.
– Varsinaiset maksujärjestelmät ovat kuitenkin toimineet viime aikoinakin luotettavasti, merkittäviä häiriöitä ei ole ilmennyt, Fiva kertoo.
Finanssisektorin vakavaraisuus vahva
Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet pysyivät vahvoina ja eurooppalaista keskitasoa vahvempina viime vuonna.
Pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde heikkeni lievästi vuoden 2021 lopulla, minkä taustalla olivat muun muassa vakavaraisuuslaskennan sisäisten mallien muutokset sekä voitonjako. Kuitenkin pankkisektorin vahvana jatkunut tuloskehitys kasvatti voittovaroja ja tuki vakavaraisuutta.
Kertyneet voittovarat ja ylimääräiset pääomapuskurit parantavat suomalaispankkien riskinsietokykyä. Pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde oli viime vuoden lopussa 17,8 prosenttia ja kokonaisvakavaraisuussuhde oli 21,4 prosenttia, Fiva kertoo.
Työeläkesektorin vakavaraisuusaste on noussut tasaisesti finanssimarkkinoiden positiivisen kehityksen saattelemana ja oli vuoden 2021 lopussa 136,3 prosenttia.
Sijoitusvarallisuus kasvoi pääasiassa osaketuottojen ansiosta 159,0 miljardiin euroon, kun se joulukuussa 2020 oli 138,1 miljardia euroa. Myös muut sijoitusluokat tukivat kasvua.
– Kasvaneiden vakavaraisuuspääomien ansiosta työeläkesektorin stressikestävyys oli vuodenvaihteessa hyvä sijoitusvarallisuuden negatiivisia arvonmuutoksia vastaan, Fiva toteaa.
Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde vahvistui vuoden 2021 aikana ja oli vuoden lopussa 193,4 prosenttia. Koko vuoden hyvään kehitykseen vaikutti erityisesti alkuvuoden korkotason nousu, joka vähensi vastuuvelkaa suhteessa sijoitusvaroihin.
Henkivakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat viime vuonna 4,2 prosenttia. Lievästi tappiolliset korkosijoitukset painoivat sijoitustuottoja, mutta osakkeet tuottivat erittäin hyvin. Myös kiinteistösijoitusten tuotot olivat aiempia vuosia korkeammat.
Vahinkovakuutussektorin oman varallisuuden kasvu jatkui, ja vuoden 2021 lopussa se oli korkein Solvenssi II -sääntelyn voimassaoloaikana. Omaa varallisuutta kasvattivat sijoitus- ja vakuutusliiketoiminnan tuotot. Vuoden lopun vakavaraisuussuhde 242,1 prosenttia oli hyvä.