Tuominen pitää tiistaina julkaistussa Finanssivalvonnan viime vuoden toimintakertomuksessa tärkeänä, että suomalainen finanssisektorisääntely vastaa aina kansainvälistä tasoa.
– Suomen ei pitäisi olla viimeisten maiden joukossa ottamassa käyttöön uutta sääntelyä, vaan mieluumminkin eturintamassa, näin erityisesti vakavaraisuussääntelyn osalta. Tämä on tärkeää, jotta Suomen hyvä maine säilyisi eikä syntyisi epäilyjä finanssisektorin kantokyvystä, Tuominen katsoo.
Hän painottaa myös alan uskottavuutta lisäävien ratkaisujen tärkeyttä. Esimerkiksi lähipiiritransaktioiden avoimuus poistaisi turhat spekulaatiot intressiristiriidoista.
Siirtymävaihe euroalueen yhteiseen pankkivalvontaan on käynnissä. Myös tämän valvonnan kustannukset tulevat pankkien maksettaviksi. Valvontamaksujen perusteista ei vielä ole päätöstä.
– Kansallisten valvojien toimintakyvyn säilymisen kannalta on keskeistä, että myös niiden rahoitus turvataan, Tuominen muistuttaa ja sanoo, että valvontaa tehdään yhdessä ja valvonnan onnistuminen edellyttää kansallisten valvojien merkittävää panostusta.
Johtaja Tuominen pitää perusteltuna, että pankki-, vakuutus- ja arvopaperisektorien kuluttajansuojan ja menettelytapojen valvonta jää kansallisille valvojille.
– Kansalliset erot finanssialan kuluttajien osaamisessa ja tuotetarjonnassa ovat huomattavia, hän sanoo.