– Hyvä vakavaraisuus ja riskienhallinta ovat edesauttaneet selviytymään taloudellisesti vaikeassa tilanteessa, johtaja Anneli Tuominen sanoo.
Eri pankkien ja vakuutusyhtiöiden välillä on Tuomisen mukaan kuitenkin suuria eroja.
– Etenkin pienillä pankeilla on ollut vaikeuksia ylläpitää kannattavaa toimintaa. Heikko talouskasvu ja matala korkotaso rasittavat edelleen kannattavuutta, Tuominen sanoo.
Finanssialan toimijat ovat muun muassa kasvattaneet palkkioperusteisten liiketoimien osuutta, nostaneet palveluidensa ja tuotteidensa palkkioita, tehneet yhteistyösopimuksia ja karsineet kulujaan. Kaikilla näillä toimilla on parannettu kannattavuutta.
Uudet, tiukemmat vakavaraisuusvaatimukset taas turvaavat pääomien säilymistä pankeissa, koska ne voivat rajoittaa voitonjakoa omistajille.
– Heikkojen näkymien jatkuessa on olennaista säilyttää vahva vakavaraisuus, Tuominen sanoo.
Vakavaraisilla ja likvideillä pankeilla on parhaat mahdollisuudet pitää yllä luotonantoa myös laskusuhdanteessa. Likviditeettivaatimukset edellyttävät lisää likvidejä varoja ja sijoitettujen varojen riskitasojen alentamista. Tämä on merkittävämpi muutos pienille kuin suurille pankeille.
Suomalaispankkien euromääräinen vakavaraisuuspuskuri on pienentynyt hieman, koska omien varojen vaade on kasvanut nopeammin kuin omat varat. Vakavaraisuus laski 15,6 prosenttiin, kun se viime vuoden lopulla oli tasan 17 prosenttia.
Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuussuhdeluku pysyi ennallaan 1,9:ssä. Työeläkelaitosten vakavaraisuusaste on säilynyt hyvänä ja oli kesäkuun lopussa 25,9 prosenttia. Henkivakuutussektorin toimintapääoma laski alkuvuoden aikana 0,2 miljardia euroa, mutta oli edelleen yli viisinkertainen suhteessa lain asettamaan vähimmäismäärään. Vahinkovakuutussektorin riskiperusteinen vakavaraisuusasema oli 2,3.