Syyskuun lopun stressitestien perusteella Suomen pankkisektori ja työeläkevakuutusyhtiöt kokonaisuutena tarkasteltuna kestäisivät toimintaympäristön äkillisen heikentymisen. Henki- ja vahinkovakuutussektorin vakavaraisuusuudistus edellyttää kuitenkin yhtiöiltä toimenpiteitä.
Pankkisektorin ydinpääomalla laskettu vakavaraissuusuhde vahvistui hieman kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä ja oli syyskuun lopussa 14,3 prosenttia, kun se kesäkuun lopussa oli 14,1 prosenttia. Kokonaisvakavaraisuussuhde nousi 16,0 prosenttiin (15,3 %).
Riskipainotetut erät pysyivät Fivan mukaan sunnuntaisen tiedotteen mukaan ennallaan ja vakavaraisuuden parantuminen johtui omien varojen kasvusta. Ensisijaisten omien varojen 0,9 miljardin euron kasvu muodostuu kertyneistä voittovaroista ja uuden pääoman hankinnasta. Pääosa (90 %) omista varoista on ydinpääomaa.
Pankit täyttävät jo tällä hetkellä ensi vuoden alussa kiristyvät vakavaraisuusvaatimukset, joiden myötä pankkien ydinvakavaraisuusvaatimus nousee 7,0:aan.
Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien yhteenlaskettu vakavaraisuusaste säilyi ennallaan 1,9:ssä.
Työeläkesektorin vakavaraisuuskehitys jatkui tasaisena
Työeläkesektorin vakavaraisuusaste vahvistui edelleen kolmannella neljänneksellä ja riskiperusteinen vakavaraisuusasema pysyi ennallaan (2,2).
Työeläkelaitosten vakavaraisuusaste oli syyskuun lopussa 31,1 prosenttia (30,5 %). Työeläkelaitosten keskimääräistä riskinkantokykyä voidaan pitää vahvana.
Riskitaso on kuitenkin Fivan mukaan jatkanut lievää nousuaan, koska hedge-rahastojen ja osakkeiden osuus sijoituksista kasvoi. Sijoitukset tuottivat tammi-syyskuussa keskimäärin 5,6 prosenttia.
Henkivakuutussektorin vakavaraisuusasema pysyi hyvänä vuoden kolmannella neljänneksellä. Riskiperusteinen vakavaraisuusasema pysyi ennallaan (3,7). Toimintapääoma nousi kuusinkertaiseksi suhteessa lain asettamaan vähimmäisvaatimukseen. Sijoitusten tuottoprosentti oli tammi-syyskuussa keskimäärin 5,9.
Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus säilyi niin ikään vahvana kolmannella neljänneksellä. Sektorin vakavaraisuusasema oli kesäkuun lopun tasolla 4,5. Myös riskiperusteinen vakavaraisuusasema pysyi samalla tasolla kuin kesäkuun lopussa (2,5). Sijoitustuotot olivat tammi-syyskuussa keskimäärin 3,8 prosenttia.
Pankkisektori kestäisi toimintaympäristön heikkenemisen
Eurooppalaisten ja kansallisten stressitestien perusteella Suomen pankkisektori kestäisi toimintaympäristön äkillisen heikentymisen.
Tuloksissa pankkien arvonalentumistappiot kasvaisivat ja koko sektorin CET1-vakavaraisuussuhde laskisi tasolle 11,6 prosenttia vuonna 2016 heikossa skenaariossa. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien omien varojen ylijäämä supistuisi, mutta kestäisi heikon skenaarion.
Kokonaisuutena tarkasteltuna työeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuus kestäisi heikon toimintaympäristön vaikutukset. Stressitestin mukainen kehitys merkitsisi kuitenkin monelle työeläkevakuutusyhtiölle tarvetta arvioida sijoitusstrategiaansa uudelleen riittävän vakavaraisuuden turvaamiseksi, sanoo Fiva.
Uudesta sääntelystä muutospaineita henki- ja vahinkovakuutussektorille
Fivan mukaan muuttuva sääntely edellyttää joiltakin yhtiöiltä toimia vakavaraisuusvaatimusten täyttämiseksi. Stressitestissä sääntelymuutokseen yhdistyy epäedullisen talousskenaarion vaikutus, mikä lisää niiden yhtiöiden määrää, joilta edellytetään vastaavia toimenpiteitä.
Henki- ja vahinkovakuutussektorin stressitestissä testattiin yhtiöiden riskinsietokykyä vuoden 2016 alusta voimaan tulevassa vakavaraisuuskehikossa.
– Vakuutussektorilla suurimmat haavoittuvuudet liittyvät osake- ja korkomarkkinoiden nopeaan epäedulliseen kehitykseen yhdistettynä erittäin alhaiseen korkotasoon. Pankkisektorin erityisenä haasteena on reaalitalouden heikko kehitys, Fivan johtaja Anneli Tuominen toteaa.
– Sääntelyuudistuksiin sekä heikomman ja haastavamman toimintaympäristön riskeihin tulee varautua vakavaraisuutta vahvistavilla toimenpiteillä erityisesti henki- ja vahinkovakuutussektorilla. Näiden toimenpiteiden riittävyyden varmistaminen tulee olemaan myös valvonnan painopiste. Tuominen sanoo