Nykyinen lainakattosääntely on ollut käytössä viime vuoden heinäkuusta lähtien. Lainakatto on tällä hetkellä asunnon vaihtajille 90 prosenttia ja ensiasunnon ostajille 95 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta.
Finanssivalvonnan lainakattosääntelystä tekemän raportin mukaan luototussuhde on ollut keskimäärin noin 68 prosenttia, ensiasunnon ostajilla 78 prosenttia.
– Asuntoluototuksen uusille kiristyksille ei nyt ole tarvetta, summaa Finanssialan keskusliitto FK.
Finanssialan Keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila muistuttaa, että hoitamattomien lainojen osuus pankkien kaikista lainoista on Suomessa Euroopan pienimpiä, 1,6 prosenttia. Lisäksi suuri osa hoitamattomista lainoista on muita kuin asuntolainoja.
Finanssivalvonta Fiva on viime aikoina väläyttänyt useita kiristyksiä vasta vähän aikaa käytössä olleeseen lainakattoon. Fiva haluaisi, että lainakatossa huomioitaisiin vain hankittavan asunnon arvo, ei muita vakuuksia. Fiva on ehdottanut myös uusia tuloihin kytkettyjä lainakattoja: lainan enimmäismäärä suhteessa asiakkaan vuosituloihin tai kuukausittaisten lainanhoitomenojen enimmäismäärä suhteessa tuloihin.
Mattilan mielestä nyt ei ole kiristysten aika.
– Lainakatto on ollut käytössä vasta vajaan vuoden. Fivan julkistamat tiedot osoittavat, että lainakatto on rajoittanut lainansaantia pitkälti siten kuin lainsäätäjä tarkoitti. Nyt on syytä kerätä lisää kokemuksia lainakaton toimivuudesta eri olosuhteissa. Tulosidonnaisista katoista on toistaiseksi melko vähän tutkittua tietoa. Ne voivat helposti johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, sillä ihmisten tulotaso voi vaihdella kuukausittain. Lisäksi on hyvä muistaa, että pankit testaavat jo nyt asiakkaidensa maksukykyä monin eri tavoin.
Matilan mukaan asuntoluototuksen kiristäminen vaikuttaisi moneen asiaan.
– Jossain on pakko asua. Kiristykset lainansaantiin kasvattaisivat vuokra-asuntojen kysyntää ja todennäköisesti nostaisivat vuokria entisestään. Investointien ja talouskasvun kannalta oleellinen työvoiman liikkuvuus heikkenisi, kun ihmisten olisi hankalampi vaihtaa asuntoa. Myös kotitalouksien eriarvoisuus kasvaisi. Perhetausta alkaisi vaikuttaa aiempaa enemmän asumismuodon ja asuinpaikan valintaan, Mattila luettelee.
Lähes 80 prosenttia varautunut koron nousuun
Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen ennakkotiedoista selviää, että 77 prosenttia niistä, joilla on asuntolainaa, on varautunut korkojen nousuun. Tyypillisin tapa (37 %) varautua ovat säästöt ja sijoitukset.
FK:n analyytikko Elina Salminen kertoo, että tyypillisesti velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista jää alle 30 prosenttiin. Vain kolmella prosentilla vastaajista velanhoito vie yli puolet nettotuloista.
– Suomalaiset maksavat tunnollisesti asuntolainojaan. Ylivelkaantumisen ja maksuhäiriöiden taustalla on yleensä muita syitä kuin hoitamaton asuntolaina. Tuoreen tutkimuksemme mukaan keskimääräinen asuntolainan takaisinmaksuaika on 19 vuotta. Muissa Pohjoismaissa takaisinmaksuajat ovat huomattavasti pidempiä, erityisesti Ruotsissa, Salminen kertoo.
FK:n piakkoin julkaistavan tutkimuksen mukaan kahden viime vuoden sisällä otettujen asuntolainojen keskimääräinen suuruus on ollut noin 154 000 euroa.