Finanssiala ry:n edeltäjä Finanssialan Keskusliitto oli vuonna 2014 mukana ajamassa identiteettivarkautta rikoslakiin, mutta valitettavasti tehty lisäys jäi torsoksi. Rikoksesta ei ole olemassa törkeää tekomuotoa ja mahdollisena rangaistustyyppinä on nykyisin vain sakko.
Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron yhteydessä arviolta jopa kymmeniätuhansia henkilötietoja saattaa päätyä rikollisille.
Pankkilainaa ei varastetuilla tiedoilla heru, mutta niillä saa aikaan paljon muuta vahinkoa. Henkilötunnuksella ja osoitetiedoilla pystyy joissakin tapauksissa esimerkiksi tilaamaan osamaksulla tavaraa verkkokaupoista.
Pikavipin ottamiseen tarvitaan lain mukaan vahva tunnistautuminen esimerkiksi pankkitunnuksilla, mutta Finanssiala ry ei voi puhua pikavippiyritysten puolesta eikä taata, että pikavippejä tarjoavat yritykset noudattavat tätä lakia. Pikavippejä tarjoavat yritykset eivät ole Finanssiala ry:n jäseniä.
Kun rikoslain kohtaa identiteettivarkaudesta valmisteltiin, Finanssiala kannatti lisäystä, mutta ehdotti siihen huomattavia kiristyksiä. Ala esitti, että tekotapoja olisivat myös muun muassa identiteettitietojen oikeudeton kerääminen ja hallussapito.
Lisäksi ala esitti vankeusrangaistuksen mahdollisuutta, törkeän tekomuodon säätämistä sekä telepakkokeinojen käytön mahdollistamista esitutkinnassa. Nämä lisäykset eivät päätyneet lopulliseen lakiin.
Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2018 Suomessa tehtiin 138[nbsp]000 identiteettivarkautta. Vahinkojen yhteissumma oli noin 140 miljoonaa euroa.
Finanssiala ry:n mukaan ilman Elinkeinoelämän Keskusliiton ja sen taivuttelua oikeusministeriö tuskin olisi taipunut antamaan identiteettivarkautta koskevaa lakiesitystä. Nyt voisi olla oikea paikka tarkastella lainsäädäntöä uudelleen.