Unionin tarkoituksena on helpottaa pääomien liikkumista ja monipuolistaa yritysrahoituksen eri vaihtoehtoja. Suomalainen finanssiala kannattaa hanketta, mutta muistuttaa, ettei lainsäädäntöä tule rakentaa ”sama sopii kaikille” -periaatteella.
Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi Finanssialan Keskusliitosta toteaa, että finanssikriisin jälkivaikutukset tuntuvat Euroopassa edelleen voimakkaina. Ongelma numero yksi on rahoituksen saanti, joka EU:ssa on varsin kankeaa muihin G20-maihin verrattuna.
– Yritysten rahoitusmahdollisuuksien monipuolistaminen on kannatettavaa, vaikka Suomessa rahoituksensaanti onkin muihin EU-maihin verrattuna hyvällä tolalla ja pankkien kyky rahoittaa yrityksiä vahva. Pääomamarkkinoiden rakenteiden kehittäminen tuo vaihtoehtoja erityisesti nopeasti kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustarpeisiin, Kauppi sanoo.
Kauppi muistuttaa, että pääomamarkkinaunioni ei ole pankkiunionin kaltainen rakenteellinen uudistus, vaan ensisijaisesti komission toimenpideohjelma. Sitä ei
Kaupin mukaan pidä rakentaa liian pitkälle menevän lainsäädännön harmonisoinnin keinoin. Sääntelyssä pitää hänen mielestään muutenkin noudattaa kaikkia paremman sääntelyn periaatteita mukaan lukien eri vaihtoehtojen huolellinen vaikutusarviointi.
– Liian yksityiskohtainen sääntely johtaa helposti tilanteeseen, jossa toimintatavat eivät sovi enää oikein kenellekään, Kauppi varoittaa.
Hänen mukaansa komission pitäisikin arvioida kansallisesti parhaita käytäntöjä ja laatia niiden pohjalta toimenpidesuosituksia tilanteisiin, joissa EU:n lainsäädäntöprosessi on liian hidas.
– Esimerkiksi valtiovarainministeriön käynnistämä hanke suomalaisten joukkolainamarkkinoiden kehittämiseksi on toimenpide, jolla saavutetaan EU-tasoa huomattavasti nopeammin konkreettisia tuloksia.
Kauppi painottaa myös, että pääomamarkkinaunionilla ei saa kasvattaa julkisen vallan roolia markkinoilla eikä julkisen vallan pidä puuttua markkinoiden sijoituspäätöksiin.
– EU-lainsäätäjän on lopetettava myös markkinoiden toimintaa heikentävien vero- ja muiden sääntelyhankkeiden valmistelu. Tällaisia ovat esimerkiksi rahoitusmarkkinavero sekä pankkien rakennerajoitukset, hän sanoo.
Suomi on korostanut pääomamarkkinaunionia koskevasta vihreästä kirjasta antamassaan vastauksessa huolellisten vaikutusarvioiden tärkeyttä sekä sitä, että uutta sääntelyä pitäisi antaa vain, jos se selvästi tuottaa lisäarvoa.