Verohallinnon mukaan yhteisöveroja kerättiin vuonna 2019 yhteensä 5,8 miljardia euroa, josta suurimman potin maksoi Neste Oyj ja toiseksi suurimman Bayer.
Tilaston kuuden kärjessä oli konsernitasolla laskettuna kolme finanssialan yritystä: OP Ryhmä kolmantena, Nordea viidentenä ja Sampo Group kuudentena. Alan maksama yhteisöveropotti oli arviolta 654 miljoonaa euroa, joka on noin 27 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän.
Finanssialan koko verojalanjälki on noin 3,4 miljardia euroa, jos mukaan lasketaan yhteisöveron ohella myös vakuutusmaksuvero sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut. Verojalanjäljessä on mukana työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset, henkilöstön sivukulut ja 450 miljoonan euron piilevä arvonlisäverorasite.
Ala työllistää noin 43[nbsp]000 ihmistä Suomessa.
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan ala ei ole aliverotettu, kuten ajoittain väitetään.
– Toimialan hyvä vakavaraisuus on mahdollistanut korona-aikana lainanhoitohelpotusten tarjoamisen kotitalouksille ja yritykselle. Myös uusi luotonanto asiakkaille on jatkunut vahvana, Kauppi toteaa tiedotteessa.
Hän painottaa, että ala pysyy elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä vain silloin, jos sääntelyä ei kiristetä entisestään.
– Uudet rasitteet olisivat kapuloita maamme talouden rattaisiin, kun pyrimme nousemaan uuteen kasvuun koronakriisin aiheuttamasta talouskurimuksesta, Piia-Noora Kauppi sanoo.