Työkyvyttömyys ei ole lääketieteellinen diagnoosi vaan laissa määrätty juridinen käsite. Osin tästä syystä hoitavan lääkärin arvio työkyvystä saattaa Finanssiala ry:n mukaan mennä ristiin vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärin näkemysten kanssa. Hoitavan lääkärin tehtävänä onkin järjestön mukaan hoitaa potilaan vaivaa tai sairautta eikä toimia etuuksien myöntäjänä.
Suomen laki tunnistaa yksitoista eri työkyvyttömyyden määritelmää, ja siihen vaikuttaa muun muassa ammatti ja koulutus. Fyysisen työn tekijällä esimerkiksi polvivaiva vaikuttaa työkykyyn eri tavalla kuin toimistotyöntekijällä.
– Jos hoitava lääkäri päättäisi työkyvystä, tulisi hänen tuntea koko työkyvyttömyyttä koskeva lainsäädäntö vivahteineen. Se on kuitenkin vakuutusyhtiön tehtävä. Työkyvyttömyydestä ei suinkaan päätä vakuutuslääkäri yksin, vaan päätös tehdään yhteistyössä ratkaisu- ja kuntoutusasiantuntijoiden sekä lakimiesten kanssa, kertoo Finanssiala ry:n asiantuntija Piritta Poikonen järjestön tiedotteessa.
Hän muistuttaa, että jos hoitava lääkäri päättäisi työkyvyttömyydestä, pitäisi kaikkien Suomen lääkäreiden tehdä päätökset samansuuntaisesti ja työkyvyttömyyspäätöksen pitäisi olla samanlainen riippumatta siitä, missä terveyskeskuksessa, lääkäriasemalla tai sairaalassa käy. Muuten kaksi samanlaisesta vaivasta eri puolilla Suomea kärsivää saattaisi saada täysin erilaisen päätöksen työkyvyttömyydestä.
– Nykyäänhän linja jo aivan tavallisten sairauslomien määrittelyssä voi vaihdella samankin hoitoyksikön sisällä suuresti, Poikonen huomauttaa.
Jos hoitava lääkäri päättäisi työkyvyttömyydestä, hän huolehtisi potilaan terveyden lisäksi myös hänen etuuksistaan. Hoitavan lääkärin muuttuminen potilaansa taloudellisten etuuksien ratkaisijaksi vääristäisi Poikosen mukaan hoitosuhdetta.
– Se on yksi syistä, miksi hoitavat lääkäritkään eivät halua joutua tällaiseen korvausten ratkaisijan rooliin, Poikonen arvioi.