EU-johtajien on määrä ennen vuoden vaihdetta löytää sopu yhteisestä kriisinratkaisumekanismista.
Jutta Urpilaisen mielestä on säädettävä lailla, että eurooppalaisen kriisinratkaisumekanismin on aina valittava sellainen ratkaisumalli, joka minimoi yhteiselle pankkien kriisinratkaisurahastolle aiheutuvat kustannukset.
Tällainen oikeudellinen velvoite turvaisi kriisinratkaisumekanismin itsenäisyyden ja takaisi, että tappioiden kattaminen jää aina ensisijaisesti luottolaitosten osakkeenomistajien ja velkojien vastuulle.
Urpilainen julkaisi viime maanantaina talouslehti Fortunessa aiheesta yhteisartikkelin Yhdysvaltain liittovaltion talletussuojarahaston eli Federal Deposit Insurance Corporation (FDIC) ex-johtajan Sheila Bairin kanssa. He tarjoavat Eurooppaan vastaavanlaista mekanismia pankkikriisien hoitoon kuin Yhdysvalloissa.
FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan kansallisten rahastojen verkostoon perustuva kriisinratkaisun rahoitusmalli olisi Suomen ja suomalaisten pankkien kannalta paras vaihtoehto. Saksa on neuvotteluissa myös liputtanut verkostomallin puolesta.
– Mikäli malli ei kuitenkaan saa laajempaa kannatusta, näemme, että toiseksi paras vaihtoehto on pyrkiä asettamaan mahdollisimman tiukat rajat yhteisten varojen – mukaan lukien yhteisen kriisirahaston – käytölle, Kauppi sanoo FK:n uutiskirjeessä keskiviikkona.
Urpilainen ja Bair korostavat, että FDIC:n on valittava lähestymistapansa kuhunkin tapaukseen pienimmän kustannuksen kriteerillä.
”Kustannus määritellään hyvin kapeasti. Virasto ei voi lähteä pelastamaan velkojia vetoamalla ympäripyöreästi esimerkiksi järjestelmän vakauteen. Sillä on oikeus muuttaa säädettyjä saatavien etuoikeuksia, mutta vain jos se pystyy osoittamaan, että pankin myynnistä aikanaan saatavat lisätulot ovat suuremmat kuin tästä muutoksesta aiheutuvat kustannukset”, he kirjoittavat.
Kaupin mukaan suomalainen finanssiala kannattaa minimikustannusperiaatteen mukaan ottoa. Hänen mielestään on tärkeää, että kaikin tavoin pyritään minimoimaan yhteisten varojen käyttö.
Urpilainen ja Bair esittävät, että velkojien pelastaminen edellyttäisi demokraattisesti valittujen päättäjien poliittisen päätöksen. Kaupin mukaan Finanssialan Keskusliitto tukee päätöksentekomallia, jossa yhteisten varojen käyttö edellyttää poliittista tukea.
Kauppi korostaa, että esimerkiksi EU:n Ecofin-neuvoston eli jäsenvaltioiden talous- ja rahoitusasioista vastaavat ministerien neuvoston päätöksen pitää olla luonteeltaan mahdollisimman rajattu.
– Poliittinen elin voi vain hyväksyä tai hylätä kriisinratkaisuneuvoston tekemän päätösesityksen. Vastustamme komission itselleen ehdottamaa roolia mekanismin ylimpänä päätöksentekijänä, Kauppi korostaa.