Määräaikaisella pankkiverolla on kerätty talletuspankeilta vuosina 2013 ja 2014 yhteensä 270 miljoonaa euroa. kriisinratkaisurahastoon on näin menossa vain 170 miljoonaa.
FK moittii, että hallitus ei ole kuunnellut asiassa valtiovarainministeriön asiantuntijatyöryhmää, joka yksimielisesti esitti keväällä, että pankkiverotuotot siirretään uuteen kriisinratkaisurahastoon ja hyvitetään veroa maksaneiden pankkien vakausmaksuissa.
– Vastuullista politiikkaa on varautua mahdollisiin kriisitilanteisiin. Tätä varten pankkiveroa on kerätty. Kataisen-Urpilaisen hallituksen aikana säädetyn määräaikaisen pankkiveron tarkoituksena on ollut kerätä varoja etukäteen mahdollisten rahoitusmarkkinaongelmien varalta. Näin on haluttu rajata veronmaksajien vastuita kriisien hoidossa. Nyt Stubbin-Rinteen hallitus pyyhki tällä lakiin tehdyllä kirjauksella pöytää, kritisoi FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Suomalainen yhteiskunta tarvitsee Kaupin mukaan näinä vaikeina aikoina laaja-alaista luottamusta ja aitoa yhteistyötä.
– Sen perustana on, että sovituista asioista pidetään kiinni eikä lakiin kirjattuja asioita rikota.
Kauppi muistuttaa, että finanssiala on Suomen yksi suurimpia veronmaksajia, joten ala on vahvasti mukana yhteisissä taloustalkoissa hyvinvoinnin rakentajana ja uuden kasvun mahdollistajana.
Tämän hetken arvio on, että suomalaiset pankit ja muut luottolaitokset maksavat pankkiunionin yhteiseen kriisinratkaisurahastoon noin 1,2 miljardia euroa kahdeksan vuoden kuluessa.
Kauppi antaa tunnustusta hallitukselle siitä, että se kaavailee kriisinratkaisurahastoon maksettavia vakausmaksuja verotuksessa vähennyskelpoisiksi.
– Jos vakausmaksu ei ole Suomessa vähennyskelpoinen, se saattaa vaikuttaa joidenkin yritysten toimintojen sijoittautumiseen. Vakausmaksun voi vähentää verotuksessa esimerkiksi Ruotsissa, Kauppi toteaa.