Finanssiala ry:n mukaan tulevan EU-kauden tärkeimmät teemat ovat investointien ja rahoituksen kanavointi kestävän kehityksen mukaisiin kohteisiin, pääomamarkkinoiden monipuolisuuden ja toimivuuden turvaaminen sekä pankkiunionin syventämisen jatkaminen.
Finanssialan sääntelystä suurin osa pohjautuu EU-sääntelyyn, ja parlamentin vaikutusvalta on kasvanut vuosi vuodelta. Kaikissa EU-maissa äänestetään toukokuun lopussa uusista Euroopan parlamentin edustajista. Syksyllä muodostetaan myös uusi komissio, joka laatii lainsäädäntöohjelman seuraaville vuosille.
Sääntelyä valmisteltaessa on otettava lähtökohdaksi laatu ja vaikutusten arviointi. Lisäksi kansallisten säännösten täytäntöönpanossa on pidettävä mielessä suomalaisten finanssimarkkinoiden kilpailukyky, toteaa Finanssiala ry:n EU-johtaja Mari Pekonen-Ranta.
– Päällekkäiset ja keskenään ristiriitaiset säännökset on poistettava. Tehokas ja yhtenäinen sääntelyn täytäntöönpano eri jäsenmaissa on johdonmukaisempaa kuin uusien säännösten luominen entisten päälle. Vain tarpeelliseksi osoitettua sääntelyä on edistettävä. Yrityksille on myös varattava riittävä siirtymäaika, Pekonen-Ranta toteaa tiedotteessa.
Kestävä rahoitus
Euroopan komissio on arvioinut, että ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää vuositasolla 270 miljardia euroa sijoituksia uusiutuvaan energiaan ja erilaisiin kestäviin ratkaisuihin. Huomattava osa summasta tulee yksityiseltä sektorilta.
– Institutionaalisilla sijoittajilla, pankeilla, vakuutusyhtiöillä ja eläkerahastoilla on suuri merkitys kestävän kehityksen rahoituksessa. Suomesta erityisesti työeläkevakuutusyhtiöt ovat saaneet kansainvälistä mainetta sijoituspolitiikoistaan, joissa otetaan kestävä kehitys huomioon tosissaan jo nyt, Pekonen-Ranta toteaa.
Finanssialan mukaan EU:sta on luotava avoimen markkinatalouden globaali lippulaiva. EU:n on keskityttävä reilujen kilpailuolosuhteiden luomiseen.
Pekonen-Ranta painottaa, että EU-maiden pääomamarkkinoiden monipuolisuus ja toimivuus on turvattava – myös Brexitin jälkeen.
– EU-maiden pääomamarkkinoilla tarjottavia rahoitusmuotoja on monipuolistettava. Vilkkaat ja monipuoliset kansalliset pääomamarkkinat ovat lähtökohta hyvin toimiville EU:n yhteismarkkinoille. Sääntelyä on kehitettävä markkinalähtöisesti, ensisijaisesti esteitä poistamalla, ei luomalla uutta sääntelyä.
Hänen mukaansa yhteisen talletussuojan käyttöönotto pankkiunionissa edellyttää pankkien nykyisten ongelmien korjaamista ja riskien vähentämistä. Nykyisten ehdotusten suunta on oikea, mutta täsmennyksiä tarvitaan.
On myös harkittava valtioiden velkapapereiden kohtelun uudistamista vakavaraisuussääntelyssä.
Suomen on jatkossakin oltava mukana talous- ja rahaliiton EMU:n ytimessä.
– Suhtaudumme myönteisesti siihen, että markkinakuria käytetään nykyistä enemmän EMU-maiden talouspolitiikan ohjauskeinona. Päävastuu taloudenpidosta on kullakin jäsenmaalla itsellään. Myös sijoittajanvastuu on tärkeää huomioida, Pekonen-Ranta linjaa.
Hänen mukaansa eurobondien tai yhteisen suhdannetasausmekanismin käyttöönotto merkitsisi yhteisvastuuta, joka voisi lisätä moraalikatoa.