Pankkiunionia on pystytetty Eurooppaan vauhdikkaasti. Tuorein päätös koski yhteistä kriisinratkaisua, johon kuuluva noin 55 miljardin euron suuruinen kriisirahasto sovittiin otettavaksi käyttöön vaiheittain jo vuodesta 2016 alkaen.
– Pankkiunionista puuttuu joidenkin mielestä vielä yksi palanen: yhteinen talletussuoja. Valtiovarainministeriön kriisinratkaisutyöryhmä esitti maaliskuussa, että Talletussuojarahasto pitäisi Suomessa valtiollistaa. Pohjustetaanko tällä tietä pankkiunionin yhteiselle talletussuojalle, Piia-Noora Kauppi kysyy FK:n uutiskirjeessä?
Hän muistuttaa, että yhteisen kriisirahaston käytössä yksittäisellä jäsenvaltiolla ei käytännössä ole juurikaan päätösvaltaa. Kaupin mielestä Suomen kannalta katsottuna on tärkeää, että rahaston käyttökynnys nostetaan mahdollisimman korkealle.
– Sijoittajanvastuun on heti alusta alkaen oltava ensisijainen ja pääasiallinen kriisinhoitotoimien rahoituslähde. Valitettavasti rahaston ja siihen sisältyvän yhteisvastuun nopeutettu käyttöönotto lisää riskiä, että hyvin asiansa hoitaneet suomalaispankit joutuvat lähivuosina osallistumaan muiden maiden ongelmien hoitoon, hän sanoo.
– Viime kädessä kulut koituvat asiakkaiden maksettaviksi, toki markkinoiden kilpailutilanteesta riippuen, Kauppi jatkaa.
Hänen mukaansa Suomen finanssiala kannattaa talletussuojan yhtenäistämistä euroalueella, mutta ei yhteisvastuuta lisäävää yhteistä talletussuojarahastoa. Tämä kanta sai laajaa tukea myös puolueiden puheenjohtajilta Finanssialan Keskusliiton ja MTV:n yhteisessä eurovaalitentissä.
– Vaarana kuitenkin on, että ennemmin tai myöhemmin myös talletussuojaan esitetään maiden rajat ylittävää yhteisvastuuta, Kauppi toteaa.
Heikot perusteet
Valtiovarainministeriön kriisinratkaisutyöryhmän mietinnössä esitettiin kokonaan uuden finanssialan kriisinratkaisuviranomaisen perustamista. Ehdotuksen mukaan uudelle viranomaiselle keskitettäisiin kaikki keskeiset rahoitusmarkkinakriisien hoitoon liittyvät viranomaistehtävät ja myös talletussuojan hallinnointi.
Kaupin mukaan kovinkaan painavia perusteluja ehdotukselle ei kuultu, pikemmin ilmaan nousi kysymyksiä ehdotuksen perimmäisestä tarkoituksesta. Finanssiala oli mukana työryhmässä mutta vastusti uuden viranomaisen perustamista.
FK katsoo, että pankkien Talletussuojarahaston hallinnointi ei ole valtiollinen tehtävä eikä työryhmän muutosehdotus perustu EU-sääntelyyn. Talletussuojarahasto on itsenäinen myös esimerkiksi saksankielisessä Euroopassa ja osassa Pohjoismaita. Näissä maissa hallinnoinnin muutoksesta ei ole edes keskusteltu.
– Nykyinen, jäsenpankkiensa hallinnoima Talletussuojarahasto on toiminut koko 16-vuotisen olemassa olonsa ajan tehokkaasti ja moitteetta. Rahastossa on varoja noin miljardi euroa, joka on merkittävästi yli direktiivin edellyttämän tavoitetason, Kauppi toteaa.
Talletussuojarahasto on lakisääteinen ja itsenäinen. Sen säännöt vahvistaa valtiovarainministeriö ja toimintaa valvoo Finanssivalvonta.
Kauppi epäilee, että talletussuojan nivominen osaksi viranomaiskoneistoa lisäisi riskiä siitä, että rahaston varoja voisi ajautua muuhun kuin niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen.
– Valtiontaloudessa riittää tunnetusti rahareikiä, joita on viime aikoina yritetty tukkia muun muassa siirroilla valtiontakuurahastosta sekä Valtion eläkerahastosta, hän huomauttaa.
– Yhteenvetona voi sanoa, että talletussuojarahaston valtiollistaminen ei tehostaisi rahaston toimintaa eikä parantaisi tallettajien asemaa, Kauppi sanoo.