Financial Times: He ovat kuusi ehdokasta Euroopan johtoon

Euroopan komission puheenjohtajaehdokkaina esiteltyihin keskustaoikeiston poliitikkoihin kuuluu myös Suomen Jyrki Katainen.

Saksan kielen sana Spitzenkandidat eli kärkiehdokas on Financial Timesin mukaan ollut viime viikkoina usein EU-virkailijoiden huulilla, kun europuolueet ovat valinneet ja valitsevat ehdokkaitaan Euroopan komission johtoon.

Suurin ryhmä eli keskustaoikeiston EPP ei tosin joulukuussa tekemässään päätöksessä enää puhunut kärkiehdokkaasta, vaan vain Euroopan komission puheenjohtajaehdokkaastaan ja tämän valintaprosessista. EPP valitsee ehdokkaansa maaliskuun alussa Dublinissa.

Talouslehdelle on EPP-lähteistä todettu, että Luxemburgin Jean-Claude Juncker olisi paalupaikalla. Toiset taas sanovat, että Dublinin kongressi ”voi tehdä ehdokkuudesta (Irlannin pääministeri) Enda Kennyn, jos hän haluaa – ja hän ei sano haluavansa”.

Der Spiegel uutisoi äsken, että Saksan liittokansleri Angela Merkel ei haluaisi Junckeria.

Financial Times on tehnyt luonnehdinnat mielestään kuudesta EPP:n johtavasta ehdokkaasta, jotka ovat aakkosjärjestyksessä sisämarkkinakomissaari Michel Barnier, Luxemburgin Jean-Claude Juncker, Suomen Jyrki Katainen, Irlannin Enda Kenny, IMF:n Christine Lagarde ja Puolan Donald Tusk. Vastaavat luonnehdinnat on tehty myös sosialistien kahdesta kärkihahmosta Martin Schultzista ja Helle Thorning-Schmidtista sekä liberaalien Olli Rehnistä ja Guy Verhofstadtista.

Jyrki Kataisesta tehty luonnehdinta kuuluu näin:

”Nuori ja kunnianhimoinen Katainen on ollut pääministeri vasta kaksi vuotta. Mutta hänen puolueensa kokoomus on epätodennäköinen saamaan pääministerin tehtävän vuoden 2015 vaaleissa, joka on johtanut hänet harkitsemaan EU-työtä. Entisenä valtiovarainministerinä hänen nimensä nousi toistamiseen esiin mahdollisena Junckerin seuraajana euroryhmässä, jota ehdokkuutta hän esteli vain vähän. Läheisenä Saksan liittolaisena hän saattaa saada tukea Berliinistä, erityisesti koska monet uskovat että saksalainen ehdokas hylättäisiin maan jo nyt liian suuren Brysselin vaikutusvallan vuoksi. Mutta hänen kova linjansa apupaketeista – hänen hallituksensa on vaatinut vakuudet kaikista pelastuslainoista – on saanut eteläiset EU-jäsenet hylkimään ja todennäköisesti estämään hänen valintansa”.

Mainos