Suomessa on käsitelty tähän mennessä 8 774 haittailmoitusta koronarokotuksista, kertoo Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen.
Näistä 5 797 on arvioitu vakaviksi ja 2 977 ei-vakaviksi. Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat muun muassa pistoskohdan kipu ja punoitus sekä lihassärky, kuume ja väsymys.
– Haittavaikutukset olivat yleensä voimakkuudeltaan lieviä tai keskivaikeita ja hävisivät muutaman päivän kuluessa rokottamisesta, Kaukonen sanoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) järjestämässä yleisötilaisuudessa.
Fimealla on edelleen jonossa yli 17 000 haittailmoitusta. Kaukosen mukaan vakavat ilmoitukset on otettu saman tien käsittelyyn, eli jonossa on vain ei-vakaviksi arvioituja haittailmoituksia.
Kaukosen mukaan rokotteiden aiheuttamat reaktiot ovat usein lievempiä iäkkäillä, koska heillä immuunivaste ei enää kehity yhtä hyväksi.
Toisen ja kolmannen rokoteannoksen jälkeen esiintyi Kaukosen mukaan samankaltaisia haittoja kuin ensimmäisen annoksen jälkeen.
Suomessa on THL:n mukaan annettu yhteensä yli 11,5 miljoonaa koronarokoteannosta.
Rokotteet suojaavat vakavalta taudilta
THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan rokotteiden hyöty on niiden “erinomaisessa kyvyssä estää vakavaa tautia ja kuolemia”.
– Nämä ovat niin sanottuja vuotavia rokotteita, eli niiden avulla ei voida pysäyttää tartuntoja, Nohynek sanoi yleisötilaisuudessa.
Nohynekin mukaan valtaosa tehohoitoon joutuneista potilaista on ollut rokottamattomia.
– Voidaan sanoa, että rokotteet suojaavat erittäin hyvin vakavalta sairastumiselta ja koronan aiheuttamalta kuolemalta, hän sanoi.
THL kertoi aiemmin tänään, että omikronin alamuunnos BA.2 on nyt yleisin Suomen jätevesistä havaittu virusmuunnos.
