Yli 20[nbsp]000 kuolonuhriin jo johtaneen huumesodan maassaan aloittanut Rodrigo Duterte sanoo, ettei hän tahdo ottaa riskiä, jossa Filippiinien ja Kiinan joukot joutuisivat aseelliseen yhteenottoon.
Duterte sanoo, ettei hän voi taata kenenkään palaavan elävänä takaisin, jos hän johtaisi Filippiinien merivoimat ajamaan kiinalaiset kalastusalueet pois maan talousvyöhykkeeltä.
Filippiinien merialueet ovat lähempänä ja avoimempia Kiinalle kuin esimerkiksi Indonesian, joka on kieltänyt kiinalaisten kalastuksen alueellaan ja upottanut kymmeniä kiinalaiskalastajien aluksia.
Kriitikot muistuttavat Dutertea siitä, että vuonna 2016 kansainvälinen välitystuomioistuin tyrmäsi Kiinan vaateet tiettyjen Filippiinien merialueiden kuulumisesta sille. Päätöksessä todettiin Kiinan rikkoneen velvollisuuttaan kunnioittaa perinteisiä kalastusoikeuksia, kun se esti filippiiniläisten kalastajien pääsyn kiistellylle Scarboroughin matalikolle Etelä-Kiinan merellä.
Päätöksen mukaan myös kiinalaisilla on oikeus kalastaa matalikolla. Sen sijaan päätös ei salli kiinalaisten kalastusta Filippiinien perinteisellä talousvyöhykkeellä, jonka YK:n sovittujen kansainvälisten merioikeussäädösten mukaan määritellään ulottuvan 200 merimailin päähän Filippiinien rannikosta.
Kiinan kanssa Etelä-Kiinan meren alueista ovat kiistelleet myös Vietnam, Malesia ja Indonesia, jotka nyt näkevät Duteretn vieneen Filippiinit pois Kaakkois-Aasian maiden yhteisistä pyrkimyksistä Kiinan ylivallan torjumiseksi.
Filippiinit hävisi äänestyksen YK:ssa
Duterten huumesodan ja ihmisoikeusloukkausten välisiä yhteyksiä käsiteltiin äskettäin YK:n ihmisoikeusneuvostossa, jossa hyväksyttiin Islannin esittämä päätöslauselma.
Päätöksen mukaan YK:n ihmisoikeuskomissaarin tulee laatia perusteellinen selvitys Filippiinien ihmisoikeustilanteesta. Presidentti Duterte oli ennen äänestystä leimannut islantilaiset ”pelleiksi, jotka eivät voi syödä muuta kuin jäätä”.
Duterte oli laskenut, että Kiinan vaikutusvallan tuella hän voittaisi äänestyksen, mutta äänin 18 vastaan 14 Islannin esitys voitti. Tulosta pidettiin jossain määrin yllättävänä, koska Filippiinien kanssa merellisiä ja muita taloussuhteita kehittänyt Kiinan presidentti Xi Jinping oli asettunut tukemaan Dutertea.
Kiina oletti voivansa vaikuttaa erityisesti ns. BRICS-maihin. Niistä ihmisoikeuksien puolustajia uuden presidenttinsä Jair Bolsonaron johdolla arvostellut Brasilia kuitenkin pidättäytyi äänestyksessä.
Kiina ja Filippiinit olivat laskeneet saavansa myös Pakistanin, Etelä-Afrikan ja Kongon tuen, mutta mikään niistä ei antanut ääntään Dutertelle, vaikka Kiina on tehnyt ja tekemässä niihin miljardeja maksavia investointeja.
Yhtenä syynä tähän esitettiin, etteivät valtiot tahtoneet julkisesti antaa virallista tukeaan Duterten mielivaltaisten teloitusten politiikalle.
Äänestyksen suurimmiksi voittajiksi nähtiin maailmanjärjestö YK ja Filippiinien ihmisoikeusjärjestöt. Niiden näkyvin äänitorvi, Duterten kyseenalaisin perustein pidättämä opposition senaattori Leila de Lima antoi vankilasta lausunnon, jonka mukaan ihmisoikeusneuvoston päätös vaikeuttaa autoritaaristen hallitsijoiden pyrkimyksiä arvostelijoidensa vaientamiseksi.