Filatov muistutti tiistaina mielenterveys- ja päihdepalveluissa toimivien kolmannen sektorin järjestöjen MPNet-verkoston seminaarissa Helsingissä, ettei ole yhdentekevää, miten kuntien tarjouspyynnöt laaditaan.
– Saako olla niin, että kilpailutamme pelkän hinnan perusteella vai onko palvelun laadulla tai eettisyydellä merkitystä? Nyt ei puhuta pikkurahoista, vaan kassavirrasta, jolla on valtaa vaikuttaa. Sosiaaliset kriteerit, kuten saavutettavuus ja esteettömyys, palvelevat usein laatua. Lisäksi sosiaalisina kriteereinä voi olla rakennusurakoissa nuorten, vastavalmistuneiden tai pitkäaikaistyöttömien työllistäminen, Filatov sanoi.
Hän muistutti, että kunnat kustantavat ison osan vaikeasti työllistyvien toimeentulosta, siksi hankintojen sosiaalisilla kriteereillä on vaikutusta kuntalouteen.
Filatovin mukaan kilpailutuspäätöksissä ei pidä piiloutua EU-direktiivien tai hankintalain taakse.
– Tosiasia on, että direktiivi ja lainsäädäntö raamittavat julkisia hankintoja, mutta kunnat asettavat vielä omia tiukempia kriteereitään päälle. Lisäksi kuntien kilpailutusosaaminen on ohutta.
Kuntien julkiset hankinnat ovat 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuosittain noin 22,5 miljardilla eurolla. Kuntien tekemien julkisten hankintojen välittömien työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan yli 80 000 henkilötyövuotta.