Talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Harri Jaskari (kok.) penää kokonaisarviota energiapolitiikasta. Hän kavahtaa lukkoon lyötyjä näkemyksiä esimerkiksi Loviisan voimaloiden korvaamisesta.
Fortumin Loviisan ydinvoimayksiköt tulevat elinkaarensa loppuun 2030-luvun alkuun mennessä. Muun muassa entinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ovat vihjanneet, että Fennovoiman jälkeen Suomeen ei välttämättä enää rakenneta ydinvoimaa.
Tämän keskustalaisten esiin nostaman logiikan Jaskari kyseenalaistaa.
– Ei pidä tehdä lukkoon lyötyjä linjauksia ilman viileää harkintaa. Pitää katsoa objektiivisesti ydinvoiman tulevaisuutta, Jaskari sanoo.
Jaskari huomauttaa, että Loviisan ”sammuttaminen” ei ole yksinkertainen ratkaisu.
– Loviisahan on korvausinvestointi, pitää kysyä, että mitä tilalle sitten? Entä olisiko järkevää yhdistää Helsingin kaukolämpöverkko Loviisaan? Jaskari heittää kysymyksiä ilmaan.
Jaskari muistuttaa, että Suomen energiatase on miljardien eurojen arvosta miinuksella ja sähköstä neljännes on tuontiperäistä. Suomi on tuonnista riippuvainen maa.
– Pitäisi katso koko energiapaletti läpi. Pidän aivan perusteettomina esimerkiksi väitteitä, että satsaukset ydinvoimaan olisivat uusiutuvista pois. Meillä voisi aivan hyvin olla perusvoimaratkaisu vakaalla pohjalla ja sen lisäksi innovatiivisia vientituotteita vihreän sähkön puolella.
Jaskari luottaa ydinvoiman tulevaisuusarviossa yhtiöiden omiin laskelmiin: jos ydinvoimaa ei katsota kannattavaksi ja sille on olemassa vaihtoehto, sitä ei rakenneta.
Fennovoiman hanketta on arvosteltu tosin siitä, että kunnallisten ja valtionyhtiöiden osuuksien jälkeen hanketta ei voi pitää täysin markkinavetoisena. Yli 50-prosenttisesti valtio-omisteinen Fortum päätti osallistua Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen 6,6 prosentin osuudella ja valtion osittain omistama Outokumpu ilmoitti kasvattavansa omistusosuuttaan Fennovoimassa 1,8 prosenttiyksiköllä 14 prosenttiin.