Miten syntyy hyviä päätöksiä? Katsoisinko asioita läheltä ja käytännönläheisesti? Ratkaisenko heti minulle tässä ja nyt asioita vai olenko kaukaa viisas, ehkä liiankin kaukaa? Mihin perustan päätökseni?
Tuoreena kuntapoliitikkona olen vertaillut poliitikkojen päätöksentekoa ja liike-elämään tapaa ratkaista asioita. Uskallan sanoa että kuntapolitiikassa asioita katsotaan hyvin usein tunnepohjalta ja kapeasti.
Ehkä suurin yksittäinen silmiini pistänyt asia on omakuntakeskeisyys. On tietysti maailman luonnollisin asia, että oma asuinympäristö kiinnostaa ja niin pitää ollakin. Juuri siksi kunnanvaltuusto on toteuttamassa lähidemokratiaa. Kun asioita käsitellään ihmisten lähellä, otetaan olosuhteen huomioon. Syntyy myös vahvaa sitoutumista. Aivan loistava asia. Uskon kuitenkin jaettavan kakun olevan isompi ja maukkaampi, kun sitä ovat leipomassa laajemman alueen kunnat.
Valtiovalta on puuttumassa kuntarakenteisiin kovallakin kädellä ja samalla kunnissa kaivetaan poteroita. Olen itsekin suuri lähidemokratian kannattaja, toimivan sellaisen. Toimivuudella tarkoitan, että ongelmat ratkaistaan, jolloin ulkopuolisille ei jää syytä eikä mahdollisuutta puuttua tekemisiin.
EU-tasolla taas taitaa vaivata ongelmien puuttuminen, ainakin niiden joita ollaan torjumassa. Kreikan tukemisesta on helppo puhua populistisesti ja samalla unohtaa EU:n roolin rauhan rakentajana. Saksa ja Ranska ja muu EU-alue siinä mukana, on saanut nauttia rauhasta kohta 70 vuotta. Toivottavasti ei tarvitse ottaa takapakkia, että tämä perusfakta pysyisi mielessä.
Oikein menettelemällä syntyy hyviä päätöksiä. Perusteellinen faktapohjainen analyysi luo vankan perustan, jota asiantuntijavalmistelu täydentää. Mahdollisesti muualla tehdystä virheistä oppiminen ja toisten onnistumisten arviointi tarkentaa analyysiä. Elä varojesi mukaan tai piru noukkii. Mukavoituminen laiskistaa ja laiska tippuu kilpailusta. Naapurissa taitaa olla varsin toimiva terveydenhuoltojärjestelmä. Yksilön vastuun puuttuminen tuhoaa koko valtion ja romahduttaa hyvinvoinnin. Yhteisen vastuun puuttuminen taas sortaa ihmisiä ja luo pahoinvointia.
Harmikseni huomaan, että moni kuntapäättäjä hyppää suoraan ratkaisuun. Usein ratkaisu on se, joka saa suosiota ja tuntuu mukavalla. Populistinen julistus maustetaan ripauksella faktanomaisia perusteluja ja mennään eteenpäin.
Kuntapäättäjillä on käytettävissä paljon loistavia virkamiehiä. Valmistelu on usein tehty perusteellisesti, käytetään siis sitä! Käytetään myös, ja erityisesti silloin, kun faktat ja valmistelu kertovat ikäviä totuuksia.
Nykytilanteen syntymistä voisi luonnehtia, että on tehty paljon hyviä päätöksiä suppeasta näkykulmasta. Laaja-alaisia ja pitkäkestoisia päätöksi ei ole jaksettu tehdä tai ainakin lyhyen tähtäimen mukavuus on ollut tärkeämpää.
Missä on ero yritysten ja politiikan välillä. Vaikutusten aikajänne ainakin on erilainen. Politiikassa voi ongelmaa paikata veronkorotuksilla hyvänkin aikaa. Tyytymätönkään asukas ei kovin helpolla muuta pois, vaikka palveluiden tuottamiseksi vaadittava vakaa taloudellinen pohja olisi murenemassa. Kansakunnan kilpailukyvyn tahmautuminen raskaan julkisen sektorin alla tapahtuu aluksi huomaamatta, mutta lisäpalvelut tuntuvat mukavilta heti. Yritys suunnittelee usein lyhyemmällä jänteellä, mutta myös hyväksyy virheensä nopeasti. Jos tuote ei käy kaupaksi, pitää tehdä korjaavia liikkeitä. Seuraavalla kerralla markkina-analyysi tehdäänkin varmasti huolellisemmin.
Jos harrastuksena toimiva kuntapoliitikko ei ehdi tai jaksa kotiläksyjä tehdä, on erityisen tärkeää luottaa asiantuntijoihin. Onneksi poliitikoilla on aidosti hyvä tahto ja tiukan paikan tullen faktat kaivetaan pöytää. Mitä aikaisemmin toimitaan, sen nopeammin kurssi oikenee. Nyt faktat on olemassa, mutta totuutta ei oikein vieläkään haluta kohdata. Kunnissa arkaillaan palvelutasoon puuttumista. Kansantaloudessa otetaan lisäkeinoja käyttöön tarpeen mukaan.
Tarve on nyt. Valoisa tulevaisuus kyllä koettaa, kun sen maltamme rakentaa.
Pekka Rehn on Baswaren kehitysjohtaja.