Luotain laukaistiin onnistuneesti maanantain kello 11.31 Suomen aikaa Kazakstanista Baikonurin avaruuskeskuksesta Venäjän avaruusjärjestön Proton-M raketilla.
ExoMars koostuu Marsin kiertolaisesta (TGO) sekä pinnalle laskeutuvasta Schiaparelli-tutkimusaluksesta.
Maanantaina noin kello 22.13 Suomen aikaa Protonin Breeze-M -vaiheraketti irtoaa, ja luotain jatkaa matkaansa pois Maan vetovoimakentästä Marsiin suuntautuvalle radalle.
Irtaannuttuaan Protonin Breeze-M -vaiheraketista luotain siirtyy ESA:n maatukiorganisaation hallintaan, joka kommunikoi ExoMarsin kanssa teleskooppiverkostonsa avulla. ExoMars tekee järjestelmätarkistuksen ja suuntaa pääantenninsa kohti Maata. Ensimmäistä luotaimen datasignaalia odotellaan ESA:n teleskooppeihin kello 23.29.
Kyydissä suomalaista tekniikkaa
Schiaparelli-laskeutujan kyydissä on Marsin kaasukehää havainnoiva tutkimuslaitteisto, jonka osana ovat Ilmatieteen laitoksen kehittämät kaasukehän painetta ja kosteutta mittaavat laitteet.
Ilmatieteen laitos on aikaisemmin operoinut samantyyppisiä laitteita muun muassa Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan Curiosity-marsmönkijän ja Mars Phoenix -laskeutujan kyydissä sekä Saturnuksen Titan-kuussa, jonne ESA:n ja Nasan yhteinen Huygens-luotain laskeutui tammikuussa 2005.
ExoMarsin päätavoite on tutkia kiertoradalta metaanin ja muiden vähäisen pitoisuuden omaavien kaasujen esiintymistä Marsissa. Metaanin kiistaton löytyminen olisi signaali joko alkeellisesta orgaanisesta toiminnasta tai geologisesta aktiivisuudesta.
Noin 600 kilon painoisen Schiaparelli-laskeutujan avulla ESA haluaa ensisijaisesti todentaa ja vahvistaa, miten hyvin voidaan toteuttaa kontrolloitu ja tarkka laskeutuminen Marsin pinnalle.
Matka kestää seitsemän kuukautta
Matka Marsiin kestää noin seitsemän kuukautta. Schiaparelli-laskeutuja irrotetaan emoaluksestaan ja ohjataan kohti laskeutumispaikkaansa kolme päivää ennen Marsiin saapumista.
Se iskeytyy Marsin ilmakehän yläosiin noin 21 000 km/h nopeudella, ja laskeutuu lämpökilven, laskuvarjojen, jarrurakettien ja lopuksi iskua vaimentavien rakenteiden avulla Marsin pinnalle.
Schiaparelli saa energiansa akuista, joiden avulla se kerää tietoja Marsin pinnalla muutaman Marsin päivän ajan. Emoalus TGO ohjataan Marsia kiertävälle radalle, jossa sen on suunniteltu tutkivan Marsia viisi vuotta.
Ilmatieteen laitoksen suunnittelemat Marsin kaasukehän paine- ja kosteusinstrumentit perustuvat Vaisalan anturiteknologiaan. Instrumenttien kehittelyyn ovat osallistuneet myös Suomen Optomekaniikka Oy, Skytron Oy ja Ideal Engineering Oy.