Upseerit ovat huolissaan itsenäisen puolustuksen uskottavuudesta, selviää tuoreesta kyselystä. Upseeriliiton pääsihteeri Hannu Sipilän mukaan kansalaisten käsitys puolustuskyvystä on suppea, koske se perustuu poliitikkojen puheisiin ja median uutisoitiin. Sipilän mukaan puolustuksesta on muodostunut liian myönteinen kuva.
Entinen puolustusministeri, RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Stefan Wallin tyrmää ajatuksen siitä, että poliitikot ja media antavat julkisuuteen liian ruusuisen kuvan Suomen omasta, itsenäisestä puolustuskyvystä.
– En koe, että näin olisi. Esimerkiksi puolustuspoliittisessa selonteossa listatut tarpeet materiaalipuolella on kerrottu ja myös uutisoitu ilman ruusuja. On sanottu suoraan, että puolustuksen kehittämistarpeet ja resurssitaso ovat epätasapainossa ja että puolustuskyky heikkenee, ellei tarvittavaa korjausliikettä tehdä, Wallin sanoo Verkkouutisille.
Upseerit ovat kyselyn mukaan vahvasti Nato-jäsenyyden kannalla. Sipilän mukaan Upseeriliiton jäsenkyselyn tulokset osoittavat, että nykyisten puolustusmäärärahojen ei arvioida riittävän uskottavaan, itsenäiseen puolustukseen.
– Upseerit toki haluaisivat, että Suomella on omastakin takaa uskottava puolustus, mutta tietävät, että Nato toisi sen päälle vielä lisää puolustuskykyä, Sipilä kertoo.
Wallinin mukaan perusteet sotilaalliselle liittoutumiselle ovat olleet olemassa jo varsin pitkään.
– Nämä perusteet eivät kuitenkaan liity upseerien kantaan tai itsenäisen puolustuksemme suorituskykyjen tilaan, vaan maan kokonaisturvallisuuteen. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys toisi lisää vakautta Itämeren alueelle samalla kun se antaisi maillemme artikla 5 mukaiset turvatakuut, Wallin toteaa.
Wallin sanoo, että upseereiden Nato-kannatuksen kova kasvu (+10 %-yksikköä) ei yllättänyt häntä lainkaan.
– En yllättynyt millään tavalla, varsinkin kun muistaa, mitä on tapahtunut edellisen (v.2013) mittauksen jälkeen, Wallin sanoo viitaten mitä ilmeisimmin Venäjän aggressioihin Krimillä ja Itä-Ukrainassa.
– Upseerit ovat sotilaallisen turvallisuuden tuottajia ja näin ollen alansa kiistattomia asiantuntijoita. Kuvaavaa oli myöskin tämä: mitä korkeampi sotilasarvo, sitä myönteisempi kanta Nato-jäsenyyteen, Wallin huomauttaa.
Sipilän mukaan kyselystä ilmenevä epäluottamus itsenäiseen puolustukseen johtuu käsityksestä, että vihollisen hyökkäys aiheuttaisi suuret tuhot ja tappiot.
– Taustalla on myös käsitys siitä, että vaikka hyökkäyksen voimasta riippuen pystyisimmekin pysäyttämään vihollisen yksin, niin aineellinen tuho ja tappiot niin sotilaiden kuin siviilien keskuudessa voisivat olla erittäin pahat. Nykyaikana sotaa ei käydä kaukaisella rintamalla, vaan se tulee myös siviilien keskuuteen. Tällaisessa tilanteessa voittokin olisi hyvin raskas lopputulos, Sipilä toteaa.
Sipilän mukaan upseerien varautuneisiin asenteisiin liittyy myös huolet resursseista. Hän korostaa, että Puolustusvoimien toiminnasta leikatut määrärahat heijastuvat suorituskykyihin.
Wallinin mielestä upseereiden huoli on aiheellinen.
– Heidän ammattikuntansa tulee lähtökohtaisesti aina olla huolissaan Suomen puolustuksen tilasta ja suorituskyvyistä. Sitä taustaa vasten heidän huolensa on aina yhtä aiheellinen, Wallin tuumaa.