– Turussa elokuussa 2017 tapahtunut, kahden ihmisen kuolemaan johtanut väkivallanteko osoitti, että terroriteot ovat mahdollisia myös Suomessa. Turun hyökkäyksen motiivi oli ääri-islamistinen ja ensimmäinen tämän kaltainen teko Suomessa, Mikko Paatero sanoo.
– Vaikka Turun tapahtumien herättämä keskustelu on mielestäni yksipuolistunut liikaa terrorismiin ja se torjuntaan, on tapaus tärkeä herätys pohtimaan entistä tarkemmin joukkomurhiin varautumisen lisäämistä Suomessa, hän jatkaa.
Turun tapahtumat sekä terrorististen tekojen torjunta Suomessa ovat aiheina Laurea-ammattikorkeakoulussa 5.-6.4. järjestettävillä valtakunnallisilla suuronnettomuuspäivillä, joiden pääpuhujana on Mikko Paatero.
Suuronnettomuuspäivillä käsitellään radikalisoitumista ja pelkoa herättävän väkivallan riskiä Suomessa sekä viranomaisten varautumista tällaisiin tapahtumiin. Tapahtumassa kuullaan niin Suojelupoliisin, pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmia tämän kaltaiseen yhteiskuntaa ravistelevaan tapahtumaan.
– Laajassa kuvassa Suomessa tulisi nyt ymmärtää, että radikalismia on Suomessakin, ja siksi uhka-arvioiden oltava reaaliaikaisia, Paatero sanoo.
Hän toteaa, että terrorismin torjunta ei ole vain suojelupoliisin asia.
– Vaikka Supo on tärkeä tekijä riskihenkilöiden seurannassa ja arvioinnissa, niin tarvitsemme myös huomattavasti laajempaa seurantaa, jossa paikallispoliisilla ja keskusrikospoliisilla on keskeinen rooli. Kun Suojelupoliisin muuttuu selkeästi tiedustelupalveluksi, on tärkeää, että riittävä tiedonvaihto sen ja muiden toimijoiden välillä varmistetaan.
Huomio kokonaisturvallisuuteen
Viranomaisten yhteistoiminnassa ja poikkeuksellisiin kriisitilanteisiin varautumisessa entinen poliisiylijohtaja Paatero perää kokonaisturvallisuuden tarkastelemista.
– Kokonaisturvallisuudesta puhutaan paljon, mutta konkreettisia toimenpiteitä rakenteiden kehittämiseksi ei ole tehty, hän sanoo.
– Jos todellista kokonaisturvallisuutta ja sen kehittämistä halutaan, tulisi mielestäni perustaa Suomeen kaikki niin sanotun kovan turvallisuuden asiat kokoava turvallisuusministeriö. Samoin tarvittaisiin valmistelufoorumi kokonaisturvallisuuden asioiden käsittelyyn. Tällä hetkellä meillä on turvallisuuskomitea, mutta se ei selvästikään riitä, Paatero esittää.
Kriisitilanteiden johtamiseen tarvittaisiin Paateron mielestä uudenlaista lainsäädäntöä, jossa tarkasteltaisiin johtosuhteita sekä virka-avun antamista ja vastaanottamista entistä nopeammin ja joustavammin.
Paatero korostaa myös laajan viranomaisyhteistyön merkitystä, jossa myös vapaaehtoiset toimijat ovat mukana.
– On mielenkiintoista nähdä, miten oikeus suhtautuu Turun tapauksessa vaatimukseen terroristisessa tarkoituksessa tehdystä rikoksesta. Olen itse sitä mieltä, että se on epätodennäköistä ja siksi lainsäädäntöä tulisi myös tältä osalta selkiyttää, Paatero toteaa.