Opetusministeri Li Andersson (vas.) arvostelee Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tilaamaa selvitystä, jossa oppivelvollisuuden venyttäminen 18 ikävuoteen tyrmätään rajuin sanoin. Selvityksessä ihmetellään, miksi uudistusta ajetaan läpi nopealla aikataululla, vaikka tarvittavaa tutkimusnäyttöä uudistuksen eduista ei ole.
Selvityksen kirjoittaneiden tutkijoiden mukaan panostuksia tarvittaisiin koko koulupolulle, ja uudistuksen rahoitus uhkaa kohdistua epätarkoituksenmukaisesti oppimateriaaleihin ja koulumatkoihin.
Ministeri Anderssonin mielestä ”raportti jätti ristiriitaisen olon”:
− Yhtäältä hallituksen esitystä syytettiin tutkimusnäytön puutteesta, toisaalta raportissa esitetyt vaihtoehdot olivat yksilöimättömiä ja niiden tueksi ei ollut esittää lähteitä, Li Andersson kirjoittaa Twitterissä.
− Oppivelvollisuuden laajentamisesta on paitsi OECD:n ja Talouspolitiikan arviointineuvoston suositukset, myös tutkimusnäyttö niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, hän jatkaa.
Viime hallituskauden opetusministeri, kokoomuksen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen vastaa Anderssonille, ettei tällaista tutkimusnäyttöä ole.
− Tutkimuspohja aivan puutteellinen. Eikö sinua opetusministerinä häiritse, että kasvatustieteen professorit ja kouluarjen tuntijat (kuten rehtorit) laajasti vastustavat oppivelvollisuuden pidentämistä − eivät pidä sitä tehokkaana keinona? Sanni Grahn-Laasonen kysyy.
Li Andersson vastaa Grahn-Laasoselle, että tutkimusnäyttöä oppivelvollisuuden pidentämisestä löytyy kansainvälisesti runsaasti.
− Tämän lisäksi löytyy suomalaiseen aineistoon tehty Talpo arviointineuvoston arvio. Koulutuskentällä suurin huoli koskee resurssien riittävyyttä, eikö sinua yhtään häiritse jättämäsi rahoitusvaje? Ministeri twiittaa.
Laajaa kritiikkiä
Oppivelvollisuuden pidentämistä 18 ikävuoteen on arvosteltu laajasti niin opetushenkilöstön kuin muiden alan asiantuntijoiden keskuudessa. Uudistuksen ei ole arvioitu pystyvän vastaamaan koulupudokkuuden ongelmaan, johon sillä pyritään puuttumaan. Myös uudistuksen rahoitusta on arvosteltu riittämättömäksi.
Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värrin mukaan aliresursoituna oppivelvollisuuden uudistuksesta uhkaa tulla koulutusleikkaus.
− Uhkana on, että koulutuksen järjestäjät joutuvat sen vuoksi sopeuttamaan toimintaansa opetusta vähentämällä ja ryhmäkokoja kasvattamalla, hän kirjoittaa Twitterissä.
EK:n selvityksen kirjoittaneiden kasvatustieteen tohtori Peter Johnsonin ja nuorisotutkimukseen erikoistuneen dosentin Tomi Kiilakosken mukaan uudistusta voi kritisoida siitä, että se edustaa viime vuosina yleistynyttä pikapolitiikkaa (fast policy), jossa isoja päätöksiä tehdään ilman järjestelmällisiä kokeiluja tai laajaa tutkimuspohjaa.
Lisäksi valmistelussa ei ole heidän mukaansa riittävästi pohdittu vaihtoehtoisia malleja tavoitteiden saavuttamiseksi. Kritiikissä on yleisesti nostettu esiin, että panostuksia tarvittaisiin erityisesti lasten varhaisiin vuosiin, jossa eriarvoistumisen kehitys alkaa. Puuttuminen ongelmiin toisella asteella ei arvostelijoiden mukaan enää ehdi ratkaista ongelmia.
Opetusministeri Anderssonin mukaan on selvää, että panostuksille varhaisiin vuosiin, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on suuri tarve.
− Panostukset perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen eivät ole vaihtoehtoja oppivelvollisuuden laajentamiselle. Niitä tarvitaan sen rinnalle. Nyt tarvitaan järjestelmätason uudistus, jossa ohjaukseen panostetaan vahvasti ja vastuut määritellään selkeästi, Andersson twiittaa.
Esitys oppivelvollisuuden pidentämisestä on tiistaina eduskunnan lähetekeskustelussa. Uuden oppivelvollisuuslain on määrä tulla voimaan elokuussa 2021.
Oppivelvollisuuden laajentamisesta on paitsi OECD:n ja Talouspolitiikan arviointineuvoston suositukset, myös tutkimusnäyttö niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. 3/
— Li Andersson (@liandersson) November 3, 2020
Tutkimusnäyttöä oppivelvollisuuden pidentämisestä löytyy kansainvälisesti runsaasti. Tämän lisäksi löytyy suomalaiseen aineistoon tehty Talpo arviointineuvoston arvio. Koulutuskentällä suurin huoli koskee resurssien riittävyyttä, eikö sinua yhtään häiritse jättämäsi rahoitusvaje?
— Li Andersson (@liandersson) November 3, 2020
Aliresursoituna #oppivelvollisuus'uudistus on #koulutusleikkaus. Uhkana on, että koulutuksen järjestäjät joutuvat sen vuoksi sopeuttamaan toimintaansa opetusta vähentämällä ja ryhmäkokoja kasvattamalla. #lukio @liandersson @vappukaarenoja @SuomenKuvalehti https://t.co/y43mEn0DPc
— Kyösti Värri (@KyostiVarri) November 3, 2020
Panostukset perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen eivät ole vaihtoehtoja oppivelvollisuuden laajentamiselle. Niitä tarvitaan sen rinnalle. Nyt tarvitaan järjestelmätason uudistus, jossa ohjaukseen panostetaan vahvasti ja vastuut määritellään selkeästi. 13/13
— Li Andersson (@liandersson) November 3, 2020